Palkallinen ja laadukas työharjoittelu on saatava osaksi kulttuuri- ja museoalan, hallinnon, viestinnän sekä matkailu- ja ravintola-alan korkeakouluopintoja, esittää näitä aloja edustava Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen.
– Näemme korkeakouluharjoittelun erittäin tärkeänä osana opintoja ja nopeaa työllistymistä. Harjoittelun tulee kuitenkin olla oikeudenmukaisesti palkattua ja hyvin ohjattua. Opiskelijan hyvän kohtelun tulee olla työantajalle kunnia-asia, sanoo neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen Akavan Erityisaloista.
– Ongelmana ovat jäsenkyselyjemme mukaan harjoittelupaikat, joissa opiskelijalla teetetään jo valmiin ammattilaisen töitä jopa ilman palkkaa ja kunnon ohjausta. Harjoittelija otetaan esimerkiksi paikkaamaan vähentyneen vakituisen henkilöstön vajetta.
– Nimekäs työnantaja saattaa pystyä toimimimaan näin, sillä tulijoita riittää: opiskelija “kestää” heikkoja työehtoja, koska katsoo merkinnän cv:ssään niin tärkeäksi. Asetelmaan kuuluu, ettei epäkohtia voi tuoda esille.
– Vastuu harjoittelijan kohtelusta tulee aina olla työnantajalla, sillä opiskelija on alisteisessa asemassa harjoittelupaikkaan nähden. Kun harjoittelu toteutetaan työsuhteessa, on huomioitava työturvallisuuslaki, jonka 14 §:ssä asetetaan työnantajalle velvoite perehdyttää työntekijä mm. ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista.
– Heitämme haasteen paitsi työnantajille, myös oppilaitoksille, joiden tulisi viestittää työnantajille harjoittelun reunaehdoista ja valvoa niiden toteutumista. Työnantajien ja korkeakoulujen tulisi tehdä tässä yhteistyötä ja yhtenäistää käytäntöjä, jolloin niiden rikkominen olisi vaikeampaa, Amalia Poutanen sanoo.
– Korkeakouluharjoittelu avaa monelle oven työelämään. Jos ensivaikutelma on kannustava ja oikeudenmukainen, se tasoittaa opiskelijan tietä osaksi tuottavaa työelämää. Tästä hyötyvät osaajapulaa valittavat työnantajat ja koko yhteiskunta.
– Kyse on myös suomalaisen työelämän ja kyseisen ammattialan maineesta – näyttäytyykö työura omalla alalla houkuttelevana vai kielteisenä.
– Opiskelija myös tarvitsee kipeästi harjoitteluajan palkan elämiseensä. Palkattomat harjoittelujaksot viivästyttävät pahimmassa tapauksessa merkittävästi opintoja ja työllistymistä.
Akavan Erityisalat muistuttaa, että korkeakouluharjoittelussa ilmenee toistuvasti vakavia puutteita. Eniten ongelmia on yleensä palkkauksessa. Akavan Erityisalojen harjoittelijasuosituksen mukaan korkeakouluharjoittelusta pitää saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin silloin, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä.
Vuonna 2023 työssäoloehdon täyttävä palkka kokoaikatyöstä on 1 331 euroa. Jos työharjoittelu tapahtuu alalla, jolla noudatetaan työehtosopimusta, palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Palkallinen työharjoittelu on oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta rinnastettavissa ansiotyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, työehtosopimuksen ja harjoittelua varten solmitun henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella.
Palkattomassa työharjoittelussa ei synny työsuhdetta. Näin ollen harjoittelija jää työlainsäädännön sekä mahdollisen työehtosopimuksen tuoman turvan ulkopuolelle. Myös vakuutusturva saattaa jäädä puutteelliseksi, jos korkeakoulu ei ole huolehtinut opiskelijan vakuuttamisesta työharjoittelun ajaksi. Ongelmana on myös, että palkaton työharjoittelu ei kerrytä opiskelijalle työssäoloehtoa, eli oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Lähde: Akavan Erityisalat
The post Akavan Erityisalat: Harjoittelijoita käytetään törkeästi halpatyövoimana appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.