Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat aikamme hiljainen pandemia. Ongelma on monisyinen, minkä vuoksi ratkaisujakin on etsittävä laajasti. Globaalia antibioottiresistenssiä on myös ymmärrettävä paremmin. Antibiootteja käytetään runsaasti: niitä tarvitaan sekä infektioiden hoitoon että ehkäisemään infektioita esimerkiksi leikkauksissa. Sairaalassa joka kolmas potilas saa antibiootteja. Antibioottien tehoa kuitenkin uhkaavat niille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerit. Antibioottiresistenssi koskettaa koko elinympäristöämme. Se tappaa Yhdysvalloissa vuosittain noin 35 000 ihmistä, samoin EU:n alueella. Antibioottiresistenssi onkin nimitetty hiljaiseksi pandemiaksi, sillä emme näe sitä.
Mitä voimme tehdä, jos antibiootit lakkaavat toimimasta – Ilman antibiootteja aivan tavallinen infektio ei välttämättä hoituisi. Paraneminen kestäisi kauemmin, ja siitä seuraisi inhimillistä kärsimystä. Vakavimmat infektiot johtaisivat kuolemaan, kertoo infektiosairauksien professori, ylilääkäri Anu Kantele Tiedekulman Pelastetaan antibiootit -tapahtumassa. – Jos antibiootteja ei olisi käytössä, se tarkoittaisi sitä, että menisimme koko lääketieteessä suuren harppauksen taaksepäin, Kantele jatkaa.
Antibioottiresistenssi on yhteisen terveyden ongelma. Koska se vaikuttaa niin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin, myös ratkaisuja on haettava eri näkökulmista. – Yksi tärkeä keino on koulutus: peruskoulutus, lääkärien koulutus, eläinlääkärien ja mikrobiologien koulutus. Koulutus on ihmelääke, mutta se ei toimi nopeasti. Se vaatii pitkäjänteistä, systemaattista toimintaa sekä rahaa, mikrobiologian professori Marko Virta sanoo Tiedekulman keskustelussa. Myös Kantele korostaa tiedonsaannin merkitystä ja aivan tavallisten kansalaisten koulutusta. Tällä hetkellä kaikkialla maailmassa ei edes tiedetä, mikä on antibiootti.
Antibioottiresistenssi leviää etenkin kehittyvissä maissa huonon hygienian vuoksi. Riittääkö siis se, että yhteiskunnan perusasiat, kuten vesihuolto ja hygienia, ovat kunnossa Tutkijoiden mukaan ei riitä. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa antibioottiresistenssin tilanne on huolestuttava. – Tarvitaan myös vastuullista antibioottien käyttöä – eli sitä, että antibiootteja käytetään vain tarvittaessa, Virta toteaa. Matkailijat kuljettavat antibiooteille resistenttejä bakteereja suolistossaan matkakohteesta kotimaahansa, mutta myös matkailija voi tehdä osansa käyttäytymällä vastuullisesti. Eläinten kohdalla antibioottiresistenssin ratkaisujen keinovalikoiman tärkeimpiä asioita ovat sairastavuuden vähentäminen ja eläinten terveyden edistäminen.
Antibioottien käytön globaalit syyt ovat akatemiatutkija Salla Sariolan mukaan inhimillisiä. – Antibioottien käyttö on syvällä yhteiskunnan rakenteissa, kuvailee Sariola Koillis-Intian kenttämatkalta. Koillis-Intiassa antibiootit korvaavat infraa, kuten terveydenhuoltoa. Antibiootit ovat helppo ja halpa keino intialaisille, kun eteen tulee vaiva, joka halutaan ratkaista. Ei tarvitse muuta kuin hakea lähikioskista tai torilta lääkkeet, jotka saadaan ilman reseptiä.
Sillä antibioottien käytön ongelma on yhteiskunnallinen, pelkästään lääketieteen avulla antibioottiresistenssiä ei ratkaista. – Tarvitsemme yhteiskuntatieteitä identifioimaan, ymmärtämään ja näkemään, miksi antibiootteja käytetään liikaa ja selvittämään, mitä voimme tehdä, jotta niiden käyttö voidaan turvata tulevaisuudessa, Sariola sanoo.
Lähde: Helsingin yliopisto
The post Antibioottiresistenssi on laaja ongelma, jonka hallitsemiseen tarvitaan kaikki olemassa olevat keinot appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.