NANOMO-tutkimusyksikössä professori Marko Huttulan ryhmässä tutkitaan esimerkiksi, miten perhosen siipien rakennetta matkimalla voidaan tehdä aurinkopaneeleista nykyistä tehokkaampia ja vähemmän heijastavia. Oulun yliopistossa pystytään nyt tuottamaan perhosen siipirakenteita ja kasvien lehtien pintarakenteita jäljitteleviä nanorakenteisia kalvoja. Niillä voi pinnoittaa auringon energiaa hyödyntäviä laitteita, kuten valokennoja ja aurinkovetyreaktoreita. Huttulan ryhmässä tutkitaan kiivaasti myös päästötöntä aurinkovetyä. Tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan vetyä pitkäaikaisella ja edullisella katalyytilla vedestä auringonvalolla. Professori Tapio Fabritius johtaa Optoelektroniikka ja mittaustekniikan yksikköä. He tutkivat esimerkiksi tulevaisuuden materiaaleja, jotka ovat vaihtoehto piikennoille ja nykyisille ratkaisuille. Olennaista on myös aurinkokennojen eliniän ja -kaaren pidentäminen. Muuttuvien olosuhteiden energiakeräys, eli vaikkapa autoihin integroidut aurinkokennot, on tutkimusaihe, joka yhdistää heidän tutkimuksensa Mikroelektroniikan tutkimusyksikköön. Siellä energiakeräämiseen liittyvää tutkimusta on tehty jo pitkään.
Esimerkiksi yliopistotutkija Jari Juuti on erikoistunut siihen. Valosta energian kerääminen on aihe, joka korostuu myös jatkossa, kun pyritään kohti patteritonta maailmaa. Kyseessä ei ole iso energiatuotantoaihe vaan enemmänkin pienen ja mukana kulkevan elektroniikan energiantuotantoon liittyvät haasteet ja ratkaisut. He ovat kehittäneet materiaalin, pystyy tuottamaan energiaa liikkeestä, lämmöstä ja valosta esimerkiksi sensoreita ja muuta pientä tehoa tarvitsevien laitteiden käyttöön.
Luotettavien langattomien järjestelmien professori ja 6G Flagshipin varajohtaja Ari Pouttu on johtanut tutkimusta saada tukiasemista energiaitsenäisiä ja energiaomavaraisia aurinkoenergiaa hyödyntämällä. Miten energiasään ennustamisen avulla voidaan optimoida kulutusta ja tietoliikennelaitteiden tehokkuutta Mikä on kestävän kehityksen näkökulmasta tukiaseman oletettu energiankulutus ja dataliikenteen määrän vaikutus siihen?
Syrjäseudut (remote areas) ja niiden tukiasemien käytön optimointi oletetun dataliikenteen ja ennustettavan aurinkoenergian pohjalta on iso yhteiskunnallinen asia. Kun 5G-verkot laajenevat niin dataliikenteen määrä kasvaa (6G:ssä kasvaa dramaattisen paljon lisää); samoin tukiasemien ja niiden vaatiman energian määrä kasvaa merkittävästi. Oulun yliopiston oman 5/6G-testiverkon tukiasema toimii aurinkoenergialla eli on energiaitsenäinen. Aurinkopaneelien ja tukiasemien infran ympärille kietoutuu eri tieteenalojen yhdistelmä: paneelit ja uusiutuva energia uusine materiaaleineen. Langattoman tietoliikenteen tukiaseman voi ajatella kuin tieliikenteen tien eli se on olennainen infra, joka on jo olemassa kaikkialla. Niihin pyritään tuomaan energiaomavaraisuutta ja automaattisesti sään mukaan säätyvää datan siirtokapasiteettia, jossa on energiankulutuksen ja uusiutuvien energiamuotojen kautta huomioitu kestävä kehitys.
Lähde: Oulun yliopisto | STT info
The post Aurinkopaneeleihin ja -energiaan liittyvää tutkimusta paljon myös Oulun yliopistossa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.