Espoossa on mahdollista kasvattaa biokaasun tuotantoa yhteistyössä maatalouden kanssa

Espoossa voitaisiin tuottaa biokaasua omista maaseudun raaka-aineista. Juuri valmistunut selvitys antaa lupaavia näkymiä biokaasun tuotannon lisäämismahdollisuuksista Espoossa. Selvityksessä kartoitettiin Espoon alueelta löytyviä raaka-aineita biokaasun tuotantoon ja arvioitiin biokaasulaitoksen potentiaalia. Koska teollisuuden ja kotitalouksien biojakeet ja -jätteet hyödynnetään jo hyvin kattavasti HSY:n ja yksityisten kumppaneiden toimesta, keskityttiin selvityksessä maatalouden raaka-aineisiin.

Liikenteen päästöt muodostavat yli 30% Espoon hiilidioksidipäästöistä. Sähköistymisen lisäksi haluamme edistää myös muita fossiilittomia käyttövoimia päästöjen vähentämiseksi. Liikenteen biokaasu on yksi keino vähentää espoolaisten päästöjä ja edistää samalla paikallista kiertotaloutta ja energiaomavaraisuutta. Selvitimme yhdessä Envitecpolis Oy:n kanssa, voitaisiinko Espoon alueella lisätä liikennebiokaasun tuotantoa pienen mittaluokan biokaasulaitoksella.

Selvitystyöhön kuulunut syötekartoitus keskittyi niihin jakeisiin, jotka eivät ole vielä tällä hetkellä biokaasukäsittelyn piirissä. Tästä syystä kartoituksessa keskityttiin alueen maatiloihin. Keskeiset syötteet, joita biokaasulaitoksessa voitaisiin hyödyntää, olivat olki ja nurmi. Lisäksi nousi esiin toive paikallisista käsittelyvaihtoehdoista hevosen lannan käsittelyyn. Kaikkiaan potentiaalinen syötemäärä vastaisi noin 7 500 MWh energiamäärää.

Biokaasun tuotanto kiinnostaa alueen viljelijöitä, kannattavuus tärkeää
”Biokaasun tuotanto kiinnosti alueen viljelijöitä, mutta lisäksi kartoituksessa esille nostettiin, että toiminnan tulee olla kannattavaa ja maatilojen toimintaa tukevaa”, kertoo haastattelujen tuloksista Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija.

Kartoitettu syötepohja ohjasi tarkastelua Palopuron Biokaasu Oy:n tyyppiseen kuivamädätystekniikkaan, joka oli toimintamallina selvityksen teknisessä tarkastelussa ja kannattavuusarvioinnissa. Laitos tulisi tuottamaan biometaania eli liikennepolttoainetta korvaamaan fossiilisia polttoaineita, ja syntyvä mädätejäännös voitaisiin hyödyntää peltojen lannoitteena. Laskelmissa huomioitiin kartoitettujen peltobiomassojen osalta 40 % kokonaismäärästä, jolloin vuotuinen syötemäärä olisi noin 3 500 tonnia. Tämän kokoisesta laitoksesta liikennepolttoainetta saataisiin noin 280 henkilöauton tai 14 kuorma-auton vuositarpeisiin. Tuotetulla biometaanilla pystyttäisiin korvaamaan noin 660 000 euron edestä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Biometaanista saatava tuotto jää hyödyttämään paikallista taloutta.

Päästöt vähenevät ja taloudellinen hyöty jää alueelle, kun biokaasu korvaa fossiilista polttoainetta
Biokaasu on kotimaista, uusiutuvaa energiaa, jota voidaan jalostaa liikenteen polttoaineeksi, käyttää lämmitysenergiaksi tai muuttaa sähköksi. Selvityksessä tarkasteltiin laitoksen ilmastovaikutukset huomioiden syötteenä käytettyjen nurmen, oljen ja lannan muuttuneet käsittelymenetelmät ja niiden kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Lisäksi tarkasteltiin päästövähenemää, joka syntyy biokaasun korvatessa fossiilisia polttoaineita ja mädätteen typen ja fosforin korvatessa väkilannoitteita. ”Laitoksen aikaansaama päästövähennys vastaa noin 155 suomalaisen keskimääräisiä vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä”, toteaa johtava asiantuntija Senja Arffman, Envitecpolis Oy:stä. Keskeisin päästövähennys syntyy fossiilisten polttoaineiden korvaantumisella biokaasulla.

Biokaasun ja ravinteiden kierron lisäksi biokaasun tuotannossa muodostuu hiilidioksidia, jonka hyödyntäminen on myös potentiaalinen tulonlähde. Erilaisia hiilidioksidin talteenoton ratkaisuja kehitetään tällä hetkellä. Selvitystyö osoittaa, että monia asioita tulee vielä tarkastella syvemmin. Investointiin liittyy epävarmuustekijöitä, joiden selvittäminen, suunnittelu ja ennakoiminen on keskeistä kannattavan toiminnan varmistamiseksi. Näitä ovat muun muassa biometaanin paikalliset markkinat, korkotasojen nousun kautta kasvavat rahoituskulut sekä kaasuntuotannon kestävyys. ”Toiminnasta on mahdollista saada kannattavaa mutta tämä vaatii huolellista suunnittelua ja asioiden tarkastelua monesta näkökulmasta. Rohkaisevaa on alueen viljelijöiden kiinnostunut suhtautuminen biokaasun tuotantoa kohtaan”, toteaa Toni Taavitsainen.

Tuloswebinaarissa nousikin esille, että alueen viljelijät ovat jo tämän kevään aikana istumassa asian äärelle ja paneutuvat selvitystyön tuloksiin. ”Haluamme kannustaa alueen toimijoita paikallisen agroekologisen symbioosin rakentamiseen, jolla voidaan edistää alueen energiaomavaraisuutta, ravinteiden kierron tehostumista sekä luoda polkua kohti hiilineutraalia Espoota. Envitecpolisin erinomainen selvitys antaa hyvän pohjan jatkotyölle”, toteaa kehittämispäällikkö Tiia Tuuri Espoon kaupungilta.

Lähde: Espoon kaupunki