Komissio hyväksyi tänään keskeisten luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan toimenpidepaketin, jolla vahvistetaan myös EU:n elintarvikejärjestelmien ja maatalouden häiriönsietokykyä. Maaperän seurantaa koskevan säädöksen avulla EU:n on tarkoitus saavuttaa vuodeksi 2050 asettamansa tavoite terveestä maaperästä. Siihen pyritään keräämällä tietoja maaperän terveydestä ja asettamalla kyseiset tiedot viljelijöiden ja muiden maaperän hoitajien saataville. Lainsäädännöllä myös tehdään kestävästä maaperän hoidosta normi ja säännellään tilanteista, joissa maaperän pilaantuminen aiheuttaa kohtuuttomia terveys- ja ympäristöriskejä.

Tämänpäiväisillä ehdotuksilla vauhditetaan myös innovointia ja parannetaan kestävyyttä mahdollistamalla uusissa genomitekniikoissa saavutetun teknisen kehityksen turvallinen hyödyntäminen, jotta voidaan kehittää ilmastokestäviä viljelykasveja ja vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä. Ehdotuksilla myös varmistetaan kestävämpien, korkealaatuisten ja monipuolisten siementen ja lisäysaineiston saanti kasvien ja metsien kasvatusta varten. Lisäksi uusilla toimenpiteillä pyritään vähentämään elintarvike- ja tekstiilijätettä, mikä tehostaisi luonnonvarojen käyttöä ja vähentäisi edelleen kasvihuonekaasupäästöjä kyseisillä aloilla.

Nämä toimenpiteet tuovat pitkän aikavälin taloudellisia, sosiaalisia, terveys- ja ympäristöhyötyjä kaikille. Uusilla säännöillä parannetaan luonnonvarojen kestävyyttä, ja siksi se tukee erityisesti ihmisiä, jotka elävät suoraan maasta ja luonnosta. Niillä edistetään maaseudun hyvinvointia, elintarviketurvaa ja häiriönsietokykyistä ja kukoistavaa biotaloutta. Ne tekevät EU:sta innovoinnin ja kehityksen edelläkävijän ja auttavat kääntämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymissuuntauksen sekä valmistautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Uusi EU-säädös maaperän ja sen luonnonvarojen arvon lisäämiseksi

60–70 prosenttia EU:n maaperästä on tällä hetkellä huonokuntoista. Lisäksi miljardi tonnia maaperää häviää vuosittain eroosion myötä, minkä vuoksi jäljellä oleva hedelmällinen pintakerros ohenee nopeasti. Maaperän huonontumiseen liittyvien kustannusten arvioidaan olevan yli 50 miljardia euroa vuodessa.

Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen maaperää koskeva EU:n säädösehdotus. Siinä esitetään maaperän terveyttä koskeva yhdenmukaistettu määritelmä, otetaan käyttöön kattava ja johdonmukainen seurantakehys ja edistetään kestävää maaperän hoitoa ja pilaantuneiden alueiden kunnostamista. Ehdotuksella kootaan yhteen useita maaperää koskevia tietolähteitä, kuten EU:n maankäytön ja maapeitteen tilastollisen pinta-alatutkimuksen (LUCAS) maaperänäytteistä saadut tiedot, Copernicus-ohjelman satelliittien välittämät tiedot sekä kansalliset ja yksityiset tiedot. Perimmäisenä päämääränä on saada EU:n maaperä terveeksi vuoteen 2050 mennessä EU:n saasteettomuustavoitteen mukaisesti.

Maaperää koskevilla tiedoilla tuetaan innovointia sekä teknologisia ja organisatorisia ratkaisuja erityisesti viljelykäytäntöjen osalta. Ne auttavat viljelijöitä ja muita maanomistajia käyttämään sopivimpia käsittelymenetelmiä ja siten lisäämään maaperän hedelmällisyyttä ja satoja sekä samalla minimoimaan veden ja ravinteiden kulutuksen. Lisäksi kyseiset tiedot parantavat ymmärrystä kuivuuteen, veden pidättämiseen ja eroosioon liittyvistä kehityssuunnista ja parantavat katastrofien ehkäisyä ja hallintaa. Terve maaperä ja sitä koskevat paremmat tiedot voivat tarjota lisätulomahdollisuuksia viljelijöille ja maankäyttäjille. Heidän on mahdollista saada palkkioita hiiltä sitovasta viljelystä ja maksuja ekosysteemipalveluista tai terveen maaperän ja siinä tuotettujen elintarvikkeiden arvon lisäämisestä. Ehdotuksessa ei aseteta suoria velvoitteita maanomistajille ja maankäyttäjille, viljelijät mukaan luettuina.

Jäsenvaltiot määrittelevät maaperän hoitoa koskevat hyvät ja huonot käytännöt. Kansallisten maaperän terveysarviointien perusteella jäsenvaltiot määrittelevät myös elvyttämistoimenpiteitä, joilla voidaan palauttaa pilaantuneen maaperän terveys. Näitä arviointeja hyödynnetään myös muissa EU:n toimintapolitiikoissa, kuten maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta käsittelevässä politiikassa, yhteisessä maatalouspolitiikassa ja vesipolitiikassa.

Ehdotuksessa edellytetään myös, että jäsenvaltiot puuttuvat maaperän saastumisesta johtuviin ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuviin kohtuuttomiin riskeihin saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on määritettävä, tutkittava, arvioitava ja puhdistettava pilaantuneet alueet.

Häiriönsietokykyisemmät elintarvikejärjestelmät uusilla genomitekniikoilla

Viljelijöillä ja karjankasvattajilla on oltava mahdollisuus hyödyntää huipputason innovaatioita. Uusilla teknologioilla voidaan sekä parantaa maatalousmaan ja metsäalueiden häiriönsietokykyä että suojella satoja ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutuksilta. Uudet genomitekniikat ovat innovatiivisia välineitä, jotka auttavat parantamaan elintarvikejärjestelmän kestävyyttä ja häiriönsietokykyä. Niiden avulla voidaan kehittää parempia kasvilajikkeita, jotka ovat ilmastokestäviä, tuhoojille vastustuskykyisiä, tarvitsevat vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita ja tuottavat suurempia satoja. Ne auttavat puolittamaan kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvat riskit ja vähentämään EU:n riippuvuutta maataloustuotteiden tuonnista.

Useimmissa tapauksissa näillä uusilla tekniikoilla saadaan aikaan kohdennetumpia, täsmällisempiä ja nopeampia muutoksia kuin perinteisillä tekniikoilla, mutta viljeltävä kasvi olisi voitu kehittää samanlaiseksi perinteisin menetelmin, kuten siementen valinnalla tai risteytyksellä.

Kestävämpiä ja monimuotoisempia kasvien lisäysaineistoja ja metsänviljelyaineistoja

Euroopan siemenala on suurin viejä maailman siemenmarkkinoilla (20 prosenttia maailmanmarkkinoista, joiden arvo on arviolta 7–10 miljardia euroa, ja 7 000 yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä). On tärkeää, että alan lainsäädäntö pysyy tieteen kehityksen mukana. Ehdotuksella päivitetään ja yksinkertaistetaan nykyisiä sääntöjä, joista jotkin ovat olleet voimassa yli 50 vuotta.

Ehdotettu asetus kasvien lisäysaineiston ja metsänviljelyaineiston tuotannosta ja kaupan pitämisestä lisää siementen, pistokkaiden ja muun lisäysaineiston monimuotoisuutta ja laatua. Tällainen lisäysaineisto takaa vakaat sadot, kun testauksen avulla kasvilajikkeista saadaan tulevaisuuden kestävyysvaatimukset täyttäviä (mm. vastustuskyky taudeille). Siemenet myös sopeutuvat paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin paineisiin, auttavat säilyttämään viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden ja varmistamaan elintarviketurvan. Ehdotuksella vähennetään byrokratiaa ja tehostetaan rekisteröinti- ja sertifiointijärjestelmien toimintaa.

Metsänviljelyaineistojen osalta ehdotukset auttavat varmistamaan, että oikea puu istutetaan oikeaan paikkaan, jotta metsät sopeutuvat paremmin ilmastonmuutokseen. Metsäpuiden jalostuksella voidaan nopeuttaa metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja siten varmistaa niiden jatkuva tuottavuus tulevaisuudessa.

Elintarvike- ja tekstiilijätteen vähentäminen

EU:ssa haaskataan vuosittain lähes 59 miljoonaa tonnia elintarvikkeita (131 kg asukasta kohti), joiden markkina-arvoksi arvioidaan 132 miljardia euroa. Elintarvikejätteestä yli puolet (53 prosenttia) syntyy kotitalouksissa ja seuraavaksi eniten jalostus- ja valmistusteollisuudessa (20 prosenttia). Ruokahävikkiä ehkäisemällä saadaan aikaan kolminkertainen hyöty: elintarvikkeita säästyy ihmisten ravinnoksi ja elintarviketurva paranee. Se auttaa yrityksiä ja kuluttajia säästämään rahaa ja vähentää elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.

Edistymisen vauhdittamiseksi EU:ssa komissio ehdottaa, että vuoteen 2030 mennessä EU-maat vähentävät elintarvikejätteen määrää 10 prosentilla jalostus- ja valmistusteollisuudessa ja yhteensä 30 prosentilla henkeä kohti vähittäiskaupassa ja kulutuksessa (ravintolat, ruokapalvelut ja kotitaloudet).

Tekstiilijäte kuormittaa myös rajallisia luonnonvaroja. Kuluttajat jättävät noin 78 prosenttia tekstiilijätteestä keräämättä erikseen, joten se päätyy kotitalouksien sekajätteeseen, joka poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Lisätietoja tämänpäiväisestä ehdotuksesta on asiaa koskevassa lehdistötiedotteessa.

Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto

The post Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: Komissio hyväksyi keskeisten luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan toimenpidepaketin appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.