Esilämmittimet tuottavat huomattavan osan esilämmityksen aikaisista päästöistä käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä. Näin tapahtuu erityisesti diesellämmittimillä, joiden tasainen lämmitysosuus tuottaa lähes kolmanneksen esilämmityksen hiukkaspäästöistä. Hiukkasten havaittiin painottuvan merkittävästi pienimpiin nanometriluokan hiukkaskokoihin, bensiinilämmittimillä yli puolet syntyvistä hiukkasista oli alle 23 nanometrin kokoalueella. Diesellämmittimillä näitä hiukkasia oli yli 90 prosenttia. Ajoneuvojen esilämmittämisellä on kuitenkin ajoneuvon käyttöikää pidentävä ja ajomukavuutta parantava vaikutus. Esilämmittämisestä ei tulisi luopua, vaan esilämmityksen päästöjä voitaisiin alentaa soveltamalla polttoainekäyttöisiin lisälämmittimiin vastaavia päästön vähennysmenetelmiä kuin moottoripäästöille. Lämmittimet voidaan vaihtaa esimerkiksi verkkovirtaa käyttäviin sähkölämmittimiin, toteaa yliopistotutkija Panu Karjalainen. Nykyiset moottoripäästöjen päästörajat koskevat vain yli 23 nanometrin hiukkasia, joten havainto tätä pienempien hiukkasten suuresta määrästä on merkittävä, ja herättää kysymyksen pitäisikö myös pienempien hiukkasten lukumäärää rajoittaa.
Polttoainekäyttöisiä lisälämmittimiä käytetään ajoneuvojen lämmittämiseen kylmissä olosuhteissa. Lisälämmittimet tunnetaan yleensä suurimpien valmistajiensa, Webaston ja Eberspächerin nimillä. Lämmittimien tuottamia pienhiukkaspäästöjä ei rajoiteta lainsäädännöllä, ja niiden tutkimus on ollut vähäistä. Tästä johtuen niiden tuottamien päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun ja sitä kautta terveyteen, sekä maailmanlaajuiseen päästöbudjettiin ei toistaiseksi tunneta. Lisälämmittimien tuottamien päästöjen tutkimus on välttämätöntä ajoneuvojen käytöstä syntyvien kokonaispäästöjen tarkkaan määrittämiseen. Viime vuosina ajoneuvojen moottoripäästöjä on saatu merkittävästi vähennettyä päästöjen jälkikäsittelymenetelmillä, kuten hiukkassuodattimilla ja katalysaattoreilla, sekä moottorien hyötysuhdetta parantamalla. Kuitenkin nykyisistä lisälämmittimistä puuttuu moottoripäästöjä vastaava päästöjen jälkikäsittely. Lisälämmitinpäästöjen merkitys korostuu erityisesti tietyissä uusissa ajoneuvomalleissa. Niiden moottorien hyötysuhteet on saatu niin korkeiksi, että ne eivät tuota tarpeeksi lämpöä ajon aikana pakkasolosuhteissa. Tällöin lisälämmitintä tarvitaan myös ajon aikana ajoneuvon lämmittämiseen. Lisälämmitinpäästöjä ei toistaiseksi huomioida ajoneuvojen päästörajoissa, joten säädeltyjä moottoripäästöjä on mahdollista osaoptimoida lisälämmittimen käytöllä. Se ei kuitenkaan ole ajoneuvon kokonaispäästöjen näkökulmasta mielekästä, toteaa tutkimuspäällikkö Santtu Mikkonen.
The post Henkilöauton esilämmitys lisää pienhiukkaspäästöjä jopa kymmenien kilometrien ajoa vastaavan määrän appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.