Kalastuksen ja saimaannorpan suojelun parempi yhteensovittaminen edellyttää uusia työtapoja

Saimaannorpan suojeluun ja kalastusasetuksiin liittyvät yhteistyön areenat eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla, havaittiin Itä-Suomen yliopistoissa tehdyssä selvityksessä. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön työryhmissä pyritään sovittamaan yhteen norpan suojeluun liittyviä tavoitteita eri sidosryhmien välillä. Ryhmien kokonaisarkkitehtuuri ja rakenne sekä toimintatavat eivät selvityksen perusteella tue yhteistä ongelmanratkaisua. Myös ministeriöiden välisessä yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Yli puolet työryhmien jäsenistä pitää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön erillisten työryhmien välistä työnjakoa huonosti toimivana ja epäselvänä.

Yhteensovittamisen menetelmät ovat ajankohtaisia, koska saimaannorpan suojelu on nyt uudenlaisessa tilanteessa. Asetettu kannan kasvutavoite saavutettu, mutta tuleviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia. Mikäli suojelutavoitteisiin liittyviä odotuksia ei kirkasteta ja tehdä kaikille sidosryhmille selkeiksi, tulevat uusien suojelutoimenpiteiden ja kalastusrajoitusten asettaminen jumiutumaan työryhmissä yhä voimakkaammin, toteaa KASSY-hanketta johtanut professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.

Kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittaminen (KASSY) -hanke tutki yhteensovittamisen haasteita ja tuotti kehittämisehdotuksia, jotka parantaisivat yhteistyön mahdollisuuksia. Hanke toteutettiin Itä-Suomen yliopistossa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella 2021–2022. Monijäsenisissä työryhmissä on tehty tärkeää ja pitkäjänteistä työtä saimaannorpan suojelun kehittämiseksi, mutta luottamuspula vaikeuttaa niiden toimintaa. Luottamuksen koetaan jopa heikentyneen viime vuosina.

Selvityksen perusteella ministeriöiden työryhmien roolien selkiyttäminen, työskentelyn pelisäännöt ja synkronisointi palvelisivat paremmin päätöksentekoa ja parantaisivat yhteistyösuhteita. Konfliktinratkaisun menetelmien hyödyntäminen parantaisi vuorovaikutuksen laatua ja mahdollisuuksia rakentaviin neuvotteluihin.

Lähde: Valtioneuvosto