Kansallispuistojen kävijät ovat aiempaa tyytyväisempiä – taloudellinen epävarmuus näkyy kokonaiskäyntimäärissä

Koronavuosina 2020–2021 Suomen kansallispuistojen käyntimäärät lisääntyivät erittäin nopeasti ympäri maata, kun suomalaiset joukolla löysivät oman maansa luontokohteet. Vuonna 2022 huippuvuosien käyntimääriä ei enää saavutettu, vaan vuoteen 2021 verrattuna kansallispuistojen yhteenlaskettu käyntimäärä väheni 12 prosenttia. “Vuosi 2022 oli jo kolmas peräkkäinen poikkeusvuosi. Vuosi alkoi vilkkaana erityisesti pohjoisen Suomen kansallispuistoissa, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti tilannetta keväällä. Taloudellinen epävarmuus ja polttoaineiden kohonneet hinnat vaikuttivat kuluttajien käyttäytymiseen. Erityisesti kansallispuistoihin, jotka sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista tai kaukana saaristossa, tehtiin aiempaa vähemmän vierailuja. Loppuvuotta vauhditti Lapissa hyvin sujunut joulumatkailu”, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta. Käyntimääriään vuoteen 2021 verrattuna kasvattivat esimerkiksi Päijänteen, Tammisaaren saariston ja Torronsuon kansallispuistot.

Kansallispuistojen käyntimäärissä on nousua 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, eli aikaan ennen pandemiaa. Tämä on linjassa pitkän aikavälin kasvutrendin kanssa: Kansallispuistokäyntien määrä on kasvanut vuoden 2000 vajaasta miljoonasta käynnistä (0,83 milj.) 3,2 miljoonaan käyntiin vuonna 2019. Kysynnän kasvun lisäksi taustalla vaikuttaa kansallispuistojen määrän nousu. Suosituimpia käyntimääriltään vuonna 2022 olivat Pallas–Yllästunturin, Urho Kekkosen, Nuuksion, Kolin ja Pyhä–Luoston kansallispuistot. Lisää Pallas–Yllästunturin kansallispuiston suosiosta voi lukea virkistyskäyttöpäällikkö Pekka Sulkavan blogikirjoituksesta: https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7023638657995530240/

Kansallispuistoissa tehtyjen kävijätutkimusten mukaan ihmiset arvostavat luontokokemuksiaan ja ovat erittäin tyytyväisiä kansallispuistojen palveluihin ja retkeily-ympäristöön. Asteikolla 1–5 asiakkaiden tyytyväisyys on 4,43, mikä on paras lukema, joka koskaan on annettu. ”Olen ylpeä siitä, että asiakastyytyväisyytemme on näin korkealla tasolla. Olemme viime vuosien aikana lisärahoituksen avulla kunnostaneet ja kehittäneet kansallispuistojen palvelurakenteita. Asiakkaiden palautteen perusteella olemme tehneet työmme hyvin”, Jansson iloitsee.

Kansallispuistoista on monenlaisia hyötyjä lähialueiden palveluja tuottaville yrityksille sekä kävijöiden hyvinvoinnille ja kansanterveydelle. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön tuomat paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2022 olivat 275 miljoonaa euroa ja vaikutukset työllisyyteen 2166 henkilötyövuotta. Kansallispuistoilla on tutkitusti merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä: Kävijät arvioivat kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 100 euron arvoiseksi käyntiä kohti. Kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella voidaan arvioida kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2022 vierailleiden henkilöiden kokemiksi terveysvaikutuksiksi noin 355 miljoonaa euroa. ”Myös kansallispuistojen reittien ja palvelurakenteiden kunnostaminen on lisännyt urakoitsijoiden ja luontomatkailuyritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Jotta kansallispuistojen yhteiskunnalliset vaikutukset kasvavat ja pysyvät hyvinä myös tulevaisuudessa, on tärkeää huolehtia riittävistä resursseista toimintaamme”, Henrik Jansson sanoo.

Lähde: Metsähallitus