Koronakriisi muutti vanhempien välistä työnjakoa monissa lapsiperheissä, mutta muutokset näyttävät olleen pieniä ja jääneen väliaikaisiksi, kertoo tuore selvitys. Sen mukaan korona-arki kuormitti erityisesti äitejä, jotka kokivat isiä useammin jaksamisen ongelmia ja yksinäisyyttä. Koronapandemian ensimmäisenä keväänä monet lasten vanhemmat joutuivat turvautumaan poikkeuksellisiin järjestelyihin, kun alle kouluikäisten lasten suositeltiin jäävän pois varhaiskasvatuksesta ja kouluikäiset lapset nuorimpia vuosiluokkia lukuun ottamatta siirtyivät etäopetukseen.

Kelan rekisteritietojen mukaan alle kolmevuotiaiden lasten äidit sekä myös isät käyttivät jonkin verran aiempaa yleisemmin ja pidempään kotihoidon tukea juuri keväällä 2020. Ilmiö näkyy etenkin Uudellamaalla asuvilla perheillä. “Näyttää siltä, että kotihoidon tuki tarjosi osalle perheistä sopivan tavan järjestää lastenhoito, kun julkisia palveluja rajoitettiin keväällä 2020. Olemassa olevan tukimuodon tuttuus ja tässä mielessä notkeus palveli perheitä akuutissa kriisitilanteessa,” kertoo Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp. ”Vaikka kotihoidon tukea käyttää hyvin pieni joukko isiä, kasvoi isien kotihoidon tuen käyttö ensimmäisenä koronavuonna jopa suhteellisesti hieman enemmän kuin äideillä,” Saarikallio-Torp jatkaa.

Kun poikkeusolojen aikaisista suosituksista pitää lapset kotona luovuttiin, kotihoidon tuen käyttö sekä äideillä että isillä palasi aiemman kaltaiseksi. Vanhempien työnjaon muutoksista ja niiden tilapäisyydestä kertovat myös muut tutkimushankkeessa hyödynnetyt aineistot. Selvityksen mukaan lapsenhoitovastuuta kasautui koronan aikana toisissa perheissä aiempaa enemmän äideille, toisissa isille. Vaikka osassa perheistä isät ottivat tavallista enemmän vastuuta lastenhoidosta, koronakriisi näytti silti heikentävän etenkin äitien hyvinvointia. Äidit kokivat ensimmäisenä koronavuonna isiä useammin yksinäisyyttä ja jaksamisen ongelmia vauvaperhevaiheessa.

Myös ansiotyön ja varhaiskasvatusikäisten lasten hoidon yhteensovittaminen kuormitti yleisemmin äitejä, joskin sukupuolten väliset erot tasoittuivat ensimmäisen koronakevään poikkeusolojen jälkeen. Koronakriisi toi entistä selvemmin esiin vanhemmuuden vastuiden epätasaisen jakautumisen naisten ja miesten välillä. Koronapandemian kielteiset seuraukset äitien kuormittumiselle ja työmarkkina-asemalle eivät kuitenkaan Suomessa olleet yhtä rajuja kuin maissa, joissa päiväkotien ja koulujen sulkutoimet kestivät pitkään ja olivat kokonaisvaltaisempia.

THL:n johtamassa Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hankkeessa (2020–2022) selvitettiin koronapandemian terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia eri mies- ja naisryhmiin sekä sukupuolten tasa-arvon tilaan Suomessa. Hanke toteutettiin yhdessä Kelan, Tampereen yliopiston ja Tilastokeskuksen kanssa, ja sitä rahoitti Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). Lapsiperheiden vanhempien työnjaon muutoksia ja hyvinvoinnin kokemuksia selvitettiin rekisteri-, kysely- ja kirjoitusaineistojen avulla.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

 

The post Koronakriisin vaikutukset vanhempien työnjakoon jäivät vähäisiksi, mutta erityisesti äitien hyvinvointi heikkeni appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.