Tuoreessa tutkimuksessa Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Pekka Mertala kollegoineen analysoi 200 paljon viitatun koulutusteknologia-alan tutkimusartikkelin piirteitä, esimerkiksi sitä, missä ja miten tutkimus oli tehty ja millaisia tuloksia siinä raportoitiin. Merkittävä osa artikkeleista raportoi positiivisia tuloksia, joissa aineisto vahvisti tutkijan laatiman hypoteesin. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta hypoteesina oli, että teknologiasta on jonkinlaista hyötyä oppimiselle. Mertalan mukaan tulos kertoo niin sanotusta positiivisuusvinoumasta (positive bias). Yleisellä tasolla positiivisuusvinouma tarkoittaa sitä, että tiedelehdet haluavat julkaista artikkeleita, joissa tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä, koska niitä pidetään kiinnostavina ja niihin viitataan keskimääräisesti paljon. ”Tämä ohjaa tutkimusasetelmia ja analyysien toteuttamista ja osaltaan kaventaa saatavilla olevan tutkimustiedon kirjoa, koska negatiivisia tuloksia on vaikea saada julkaistua”, Mertala toteaa. Koulutusteknologiatutkimuksella on lisäksi oma positiivisuusvinoumansa. ”Esimerkiksi alan peruskäsitteisiin kuten ’teknologiatuettu oppiminen’ on sisäänkirjoitettuna ajatus, että teknologia lähtökohtaisesti hyödyttää oppimista”, Mertala kertoo. Positiivisia tuloksia raportoivien tutkimusten korostuminen aineistossa oli täten odotettava ja looginen havainto.
Mutta mitä tapahtuu, jos tulokset eivät ole linjassa odotetun positiivisen hypoteesin kanssa Toisessa tutkimuksessaan Mertala havaitsi koulutusteknologia-artikkelien johtopäätöksissä korostettavan laitteiden ja sovellusten pedagogisia hyötyjä ja mahdollisuuksia, vaikka artikkelissa esitetyt tulokset eivät moisia tulkintoja olisi tukeneet. Esimerkiksi yhdessä artikkelissa tarkasteltiin iPadien ja oppimispelien hyötyjä alle kouluikäisten lasten oppimiselle. Tulosten mukaan laitteet eivät auttaneet suurinta osaa lapsia oppimisessa lainkaan. Tutkija kuitenkin totesi johtopäätöksissä, ettei hän ole missään nimessä iPad-vastainen ja uskoo iPadeilla olevan verraton potentiaali tehokkaina oppimisvälineinä. ”Tällaista kieltä odottaisi löytävänsä tutkimusjulkaisujen sijaan teknologiafirmojen markkinointimateriaaleista”, Mertala toteaa ja jatkaa, ettei tutkimuksen tehtävä ole herättää katteettomia odotuksia.
Lähde: Jyväskylän yliopisto | STT info
