Kurtturuusut hävitettävä kesäkuun alkuun mennessä

Vieraslajikasvit kuten kurtturuusut, jättiputket, lupiinit sekä muut vieraslajikasvit on hyvä hävittää keväällä ennen kasvien siementen kehittymistä. Kansallisen vieraslajilainsäädännön mukaan kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022, mikä velvoittaa kaikkia kiinteistön omistajia hävittämään niiden esiintymät tai vähintään rajoittamaan leviämistä. Vieraslajikasvit voi lajitella huolellisesti kiinteistöillä, toimittaa HSY:n Sortti-asemille tai suurempina kuormina suoraan Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen.

Vieraslajikasvit ovat ihmisen mukana Suomeen kulkeutuneita haitallisia kasveja, jotka syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa. Ne leviävät tehokkaasti siemenien, jotkut myös juurien ja maavarsien, avulla. Etenkin monet uhanalaisiksi luokitellut lajit ovat vaarassa hävitä kokonaan vieraslajien syrjäyttäessä ne.   Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteuttaa osaltaan kansallista vieraslajistrategiaa, jonka tavoitteena on ehkäistä vieraslajien aiheuttamia haittoja ja tällä hetkellä erityisesti hävittää kurtturuusut Suomesta. Kurtturuusulla on pahimmillaan hehtaarien laajuisia kasvustoja, joiden poistaminen on erittäin haastavaa. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut eivät ole sääntelyn piirissä.

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022. Se velvoittaa kiinteistön omistajia hävittämään kiinteistöllään olevat kurtturuusuesiintymät. Ellei esiintymien hävittäminen ole mahdollista, on rajoitettava kasvin leviämistä. – HSY ja Uudenmaan ELY-keskus tarjoavat asukkaille ja kiinteistön omistajille neuvoja kurtturuusujen hävittämiseksi. Haitallisesta vieraslajista pyritään pääsemään eroon kaikkien tahojen yhteisenä ponnistuksena, vakuuttaa HSY:n toimintovastaava Aino Moisio.

Vieraslajikasvien hävittäminen on helpointa keväällä ja alkukesästä taimien ollessa vielä pieniä. Tehokkain ja helpoin keino kurtturuusun hävittämiseksi on leikata maanpäälliset osat 3–4 kertaa kasvukauden aikana. Juuristoja ei tarvitse kaivaa pois, vaan maanpäällisten osien leikkaus ja lajittelu jätteeksi riittävät. Vieraslajikasvuston voi myös tukahduttaa peittämällä esiintymä muovilla tai mansikkakankaalla. – Näin toimimalla estetään kasvin yhteyttäminen, jolloin se joutuu käyttämään juuristoonsa varastoituneita ravinteita. Lopulta ravinteet loppuvat juuristosta ja kasvi näivettyy pois, Moisio kertoo.

Kurtturuusun leviämistä voi rajoittaa myös estämällä sen siementen kehittymisen. Kurtturuusun siemenet sijaitsevat kasvin marjoissa eli kiulukoissa, jotka kiinnostavat myös lintuja. Niitä ei siis saa päästää herkuttelemaan ruusunmarjoilla, sillä kasvi leviää lintujen mukana uusille alueille.

• Kurtturuusun osat täytyy lajitella huolellisesti:
• Kurtturuusun marjat (kiulukat), siemenet sekä kasvin juuristot ovat erittäin elinkykyisiä, joten ne kannattaa lajitella aina sekajätteeseen.
• Pelkät varret voi pieninä määrinä lajitella kiinteistön biojäteastiaan, tai sekajäteastiaan, jos kiinteistöllä ei vielä kerätä biojätettä.
• Leikattuja varsia ei pidä laittaa tuoreina kotikompostoriin, koska niissä maatuminen ei välttämättä ole riittävää ja varsien elinkyky saattaa säilyä. Asukkaiden omatoimisessa käsittelyssä vahva suositus on, että kurtturuusun irtileikatut kasvustot kompostoidaan vasta täydellisen kuivattamisen ja silppuamisen jälkeen. Kiulukoita ja juuria ei pidä kompostoida lainkaan.
• Puutarhajätettä sisältävät peräkärrykuormat voi tuoda HSY:n Sortti-asemille viiden euron kuormahintaan. Kurtturuusun kaikki osat (varret, kiulukat, siemenet ja juuret) lajitellaan sekajätelavalle, josta sieltä ne viedään jätevoimalaan hyödynnettäväksi energiana.
• Suuret kuorma-autokuormat, kuten talkoolavat toimitetaan Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen Espooseen, jossa niiden sisältö haketetaan ja käytetään tukiaineena biojätteen käsittelyssä. Tuotaessa on mainittava, jos kuorma sisältää hävitettäviä vieraslajikasveja, jotta se voidaan ohjata oikeaan käsittelypaikkaan. Vastaanotto on maksullinen.

Lähde: HSY