Luonnonvarakeskus tutkii uhanalaisten kääpien siirtoistutusta Lapinjärven tutkimusmetsästä kaadetuilla kasvatuspölleillä

Tutkimushankkeessa tutkitaan vuosien 2022–2025 aikana seitsemän uhanalaisen käävän kasvatusmahdollisuuksia laboratoriossa ja metsässä. Tutkijat haluavat selvittää muun muassa, pitääkö luonnossa mäntykeloissa esiintyvät lajit kasvattaa kelopölleissä, kuusen lajit kuusipölleissä, haavan lajit haapapölleissä ja raidan laji raitapölleissä tai elävissä raidoissa, vai riittääkö koivupölli kasvualustaksi, josta kukin sienilaji voisi sopivissa metsäkohteissa levitä itselleen tyypillisimpään isäntälahopuuhunsa. Tutkimuksessa ovat mukana Antrodia crassa (kalkkikääpä, EN, männyn laji), A. infirma (erakkokääpä, VU, männyn laji), Amylocystis lapponica (pursukääpä, NT, kuusen laji), Skeletocutis stellae (välkkyludekääpä, VU, kuusen laji), Perenniporia tenuis (keltakerroskääpä, CR, haavan laji), Radulodon erikssonii (haaparaspi, VU, haavan laji) ja Haploporus odorus (raidantuoksukääpä, raidan laji).

Kasvatuspöllien tekoa varten tammi-helmikuun aikana kaadetaan alla luetellut määrät eri puulajien puita. Kaadettavat puut ovat etupäässä yksittäisiä nuoria puita teiden varsilta (läpimitta 10–20 cm):

• mänty 14 kpl
• kuusi 10 kpl
• haapa 12 kpl
• raita 8 kpl
• koivu 38 kpl
• mäntykelo 5 kpl (etsitään muualta kuin Lapinjärveltä)
• hitaasti kasvanut mänty 10 kpl
• hitaasti kasvanut kuusi 10 kpl
• elävä raita 2 kpl

Jotta runkojen kuori tai kaarna ei vaurioituisi, puut kaadetaan käsin ja siirretään varovasti pois metsästä. Rungoista tehtävät pöllit siirretään sienten siirrostuksen jälkeen kolmena eri ajankohtana noin 20 metsäkohteeseen eri puolille Suomea. Metsäkohteissa sienten menestymistä seurataan usean vuoden ajan.

Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä metsäyhtiöiden kanssa. Tutkimus tuottaa tietoa uhanalaisten kääpien elinympäristövaatimuksista ja kääpien siirtoistutuksen onnistumismahdollisuuksista. Tutkimusta rahoittavat Stiftelsen Skogsskällskapet (Ruotsi), Stora Enso (Ruotsi), UPM Kymmene (Suomi), Maj ja Tor Nesslingin säätiö (Suomi) sekä Luonnonvarakeskus.

Lähde: Luke