Jos öljytankkeri ajaisi karille Suomen vesillä, WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot olisivat valmiina auttamaan. Viimeisen vuoden aikana Itämeren öljykuljetusliikenteessä on tapahtunut muutoksia, jotka voivat lisätä onnettomuusriskiä. WWF:n öljyntorjuntajoukkojen perustamisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 20 vuotta. Perustettaessa vuonna 2003 ne olivat koko maailman ensimmäiset vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot.
”Öljytankkeriliikenne Itämerellä oli kasvanut 1990-luvulta lähtien, ja samalla heräsi huoli siitä, mitä tapahtuisi, jos pienellä ja luonnoltaan herkällä merialueella tapahtuisi öljyonnettomuus” WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki kertoo vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta.

WWF:n öljyntorjuntajoukot kuuluvat vapaaehtoiseen pelastuspalveluun (Vapepa) ja toimivat viranomaisten apuna öljyvahingon jälkien korjaamisessa. Vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin voi liittyä kuka vain 18–69-vuotias perusterve henkilö. Tällä hetkellä niihin kuuluu noin 10 000 suomalaista.

Suuren öljyonnettomuuden uhka Itämerellä on edelleen hyvin todellinen. Viimeisen vuoden aikana öljykuljetusliikenteessä on myös tapahtunut muutoksia, jotka voivat osaltaan kasvattaa onnettomuusriskiä. Kun venäläisen vientiöljyn kohdemaat ovat EU:n pakotteiden myötä vaihtuneet, öljykuljetukset liikkuvat pidempiä matkoja vaihtelevalla kalustolla. ”Olemme seurannassamme huomanneet, että Venäjälle kulkeva tankkerikalusto on huomattavasti vanhempaa ja siten mahdollisesti huonokuntoisempaa, kuin mitä se on ollut aikaisemmin”, kertoo Rajavartiolaitoksen ympäristöasiantuntija Heli Haapasaari.

Kuluneen 20 vuoden aikana WWF:n vapaaehtoiset ovat osallistuneet öljyntorjuntaoperaatioihin muun muassa Inkoossa, Naantalissa ja Oulussa. Toistaiseksi suurin onnettomuus öljyntorjuntajoukkojen historiassa tapahtui vuonna 2014, kun Raahessa Rautaruukin tehtaalla tapahtui noin 13 tonnin öljyvuoto. Vaikka mereen päätyikin alle 5 tonnia, noin sata vapaaehtoista siivosi onnettomuuden jälkiä viikon ajan.

Öljyonnettomuutena Raahen onnettomuus oli pieni. Öljyntorjunnassa varaudutaan tankkerionnettomuuteen, jonka mittasuhteet olisivat aivan eri luokkaa. ”Jos tankkeri ajaa karille, varaudumme siihen, että kaksi sen säiliöistä voi repeytyä. Silloin puhutaan 30 000 tonnista öljyä, jonka puhdistaminen veisi kuukausia, ellei vuosia”, Niinimäki kertoo.

Öljyonnettomuuden sattuessa vaikutukset herkkään meriympäristöön ovat merkittävät. Rantojen likaantumisen ohella näkyvimmät vaikutukset liittyvät linnustoon, ja öljyyntyneiden eläinten nopea kiinniottaminen ja puhdistaminen onkin tärkeää. ”Erityisesti vesilinnut ovat vaarassa kylmettyä kuoliaaksi, jos niiden höyhenpeite tuhriutuu öljyyn ja menettää vedenpitävyyteensä”, kuvailee WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.

WWF kuuluu eurooppalaiseen öljyyntyneiden eläinten hoitoverkostoon (EUROWA), ja järjestää vapaaehtoisille säännöllisesti koulutuksia likaantuneiden eläinten hoitamisesta.

Lähde: WWF Suomi

The post Maailman ensimmäiset vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot täyttävät 20 vuotta – muutokset öljynkuljetusliikenteessä lisäävät nyt onnettomuuden riskiä Itämerellä appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.