Metsänhoito ohjaa maaperän tilaa. Metsänhoidolla voidaan joko lisätä tai vähentää maaperän hiilivarastoja sekä hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O), nettovaihtoa. Hiilen sitomisen lisääminen metsämaaperään ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. EU:n rahoittama HoliSoils-projekti on tutkinut metsänhoitokeinoja, joilla maaperän hiilinieluja voidaan lisätä ja kasvihuonekaasuja vähentää.
HoliSoilsin tutkimustulosten mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä metsänhoitomenetelmin vaikuttamalla maaperän hiilivarastoihin ja kasvihuonekaasuvirtoihin seuraavin tavoin:
1. Typpi- ja puutuhkalannoitus boreaalisissa metsissä. Lannoitus voi kasvattaa maaperän hiilivarastoja, sillä ravinnepuutosten korjaaminen voi lisätä metsien biomassatuotosta (puut, aluskasvillisuus, sienet) ja karikkeen määrää. Lisääntynyt karikkeen määrä kasvattaa maaperän hiilivarastoa, mikäli hajotusnopeus ei vastaavasti lisäänny.
2. Puulajivalinta voi lisätä maaperän hiilivarastojen kertymistä. Kasvupaikalle sopivan puulajin valinta voi lisätä metsän kasvua ja kariketuotantoa, mikä voi kasvattaa maaperän hiilivarastoa.
3. Puuston harvennus ja hakkuut vaikuttavat maaperän hiilivarastoon. Voimakkaat hakkuut vähentävät maahan tulevan karikkeen määrää ja voivat lisätä sen hajotusnopeutta ja maaperän hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjä.
4. Hakkuutähteiden korjuu. Yleensä hakkuutähteiden korjuu vähentää maaperän hiilivarastoa. Maanmuokkaus voi myös lisätä hiilivarastoa pitkällä tähtäimellä, koska se nopeuttaa uudistumista ja lisää puiden kasvua sekä niiden hiilisyötettä maaperään.
5. Ojitettujen suometsien säilyttäminen puustoisina, kunnostusojituksen välttäminen ja vedenpinnan nostaminen. Nämä toimet voivat vähentää päästöjä. Lisäksi on otettava huomioon, että suometsien avohakkuut lisäävät päästöjä.
6. Monimuotoisuuden lisääminen. Alueilla, esimerkiksi suojelualueilla, joilla on runsas monimuotoisuus ja suuri hiilivarasto, voi olla myönteinen vaikutus maaperän hiilensidontaan.
Maaperän ominaisuudet vaihtelevat Euroopassa. Siten myös maaperän terveyttä mittaavien indikaattorien ja niiden raja-arvojen määrittäminen vaatii huolellista tarkastelua. Metsien käytön kestävyyskriteeristöä on kartoitettu yhteistyössä eri tutkijaryhmien ja toimijoiden kesken. Metsänhoitotoimenpiteiden vaikutus maaperään riippuu toimenpiteiden voimakkuuden lisäksi maaperätyypistä (orgaaninen / kivennäismaa) ja maaperän ominaisuuksista (ravinteet, kosteus, pH), topografiasta, kasvillisuuden koostumuksesta ja ilmasto-olosuhteista.
Metsänhoitokäytäntöjen vaikutuksia maaperään ei ole vielä kattavasti sisällytetty nykyisiin metsien kehitystä kuvaaviin malleihin tai päätöksentekoon, mikä voi johtaa siihen, että näitä vaikutuksia ei oteta tavoitteenmukaisesti huomioon metsien käyttöä suunniteltaessa.
Metsänhoidon vaikutus maaperän kasvihuonekaasutaseisiin on siis otettava paremmin huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa metsiin liittyviä ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä. Tietoisuuden lisääminen maaperän hiilivaraston merkityksestä edistää samalla ilmastonmuutoksen hillintää. Tieto metsänhoidon ja ympäristömuutosten yhteisvaikutuksista maaperän hiilitaseeseen ja kasvihuonepäästöihin on vieläkin monelta osin puutteellista ja ilmastonmuutoksen hillintätoimien suunnitteluun tarvitaan lisää tutkimustietoa.
”Tarvitaan lisää pitkäaikaista maaperän seurantaa, jotta maaperän hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöissä tapahtuvat muutokset voidaan todentaa. Tarvitsemme myös lisää tutkimustietoa metsänhoidon maaperävaikutuksista, jotta voidaan varmistaa, mitkä hoitokäytännöt ovat tehokkaimpia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.
Politiikkasuositus (suomeksi): Metsänhoidolla voidaan lisätä maaperän hiilinieluja ja vähentää päästöjä
Lähde: Luke
The post Metsänhoidolla voidaan lisätä maaperän hiilinieluja ja vähentää päästöjä appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.