Naisten osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ylitti jo 32 prosenttia – Suomi edelleen kansainvälisen hallitus- ja johtoryhmävertailun kärkisijoilla

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat edelleen kärkisijoilla EU- ja ETA-valtioiden joukossa sekä naisten osuudessa pörssiyhtiöiden hallituksissa että johtoryhmissä. Parhaiten vertailussa menestyvät Islanti, Norja ja parhaana Pohjoismaiden ulkopuolisena maana Ranska. Ruotsi ja Suomi ovat tämän kolmikon jälkeen seuraavina. Erot eri maiden välillä ovat kaventuneet selvästi erityisesti tarkasteltaessa naisten osuutta hallitusten jäsenistä. Tänä vuonna naisten osuus hallitusten jäsenistä oli ensimmäistä kertaa yli kymmenen prosenttia kaikissa vertailussa mukana olevissa EU-, ETA- ja OECD-maissa.Johtoryhmätasolla erot eri maiden välillä eivät ole kaventuneet yhtä nopeasti. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan naisten osuuden kasvua on monessa maassa vauhdittanut kiintiölainsäädäntö.Puhtaan itsesääntelyn avulla vertailun kärkisijoille ovat nousseet vain Suomi ja Ruotsi. ”Kiintiölainsäädäntö ei vaikuttaisi edistävän naisjohtajuutta laaja-alaisesti. Naisten suuri osuus hallituksessa ei välttämättä johda naisten suureen osuuteen johtoryhmässä. Suuressa osassa niistä maista, joissa on kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on edelleen alhainen”, sanoo Kajala.

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksen mukaan nainen on hallituksen puheenjohtajana keskimäärin joka kymmenennessä suomalaisessa pörssiyhtiössä. Vaikka naisten osuus hallituksen jäsenistä on Suomessa verrattain korkea, hallituksen puheenjohtajana on Suomessa hyvin usein mies. Myös muissa EU- ja ETA-valtioissa nainen on harvinaisuuspörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Suomessa nainen oli viime vuoden lopussa toimitusjohtajana 9 pörssiyhtiössä. Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on vain 7 prosenttia. Markkina-arvoltaan suurissa yhtiöissä naistoimitusjohtajien osuus oli 13 prosenttia. Naistoimitusjohtajien määrä pörssiyhtiöissä kohosi 2010-luvun puolivälissä muutamassa vuodessa yhdestä kymmenen tuntumaan, millä tasolla se on pysynyt viimeiset kuusi vuotta. Vuonna 2022 naistoimitusjohtajien määrä laski edellisvuoteen verrattuna yhdellä. Myös muissa EU- ja ETA-maissa naisten osuus suurimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on alhainen. Keskuskauppakamari painottaa, että kiintiödirektiivin voimaantulo ei missään tapauksessa ole syy lopettaa elinkeinoelämän oma-aloitteista työtä naisjohtajuuden edistämiseksi.

Lähde: Keskuskauppakamari