Palvelualat: Tulevaisuuden työvoimatarpeet on ratkottava nyt

Palvelualojen merkitys taloudessamme on kasvanut koko 2000-luvun, kun Suomi on muuttunut kohti modernia palveluyhteiskuntaa muiden kehittyneiden maiden tavoin. Tulevaisuuden haasteena on kuitenkin pysyä vertailumaiden kehityksessä mukana. Kauppa ja yksityiset palvelut ovat Suomen suurin työllistäjä ja talouskasvun luoja. Ne työllistävät puolet kaikista työllisistä ja luovat puolet koko Suomen bruttoarvonlisäyksestä. Myös valtaosa uusista työpaikoista ja yrityksistä syntyy palvelualoille. ”Vaikeudet työvoiman saatavuudessa uhkaavat kuitenkin tätä yhteiskunnallemme tärkeää kehitystä samalla, kun myös vanheneva väestö rajoittaa työvoiman tarjontaa. Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin liittyviä ongelmia on alettava ratkoa pikimmiten”, palvelualojen liitot toteavat.

Kireä marginaaliverotus heikentää työn kannustimia kaikilla tulotasoilla. Asiantuntijatehtävissä tätä on pyritty ratkomaan muun muassa ulkomaisten asiantuntijoiden lähdeverotuksella. Työn on kuitenkin oltava kansainvälisessä vertailussa kannustavaa myös Suomessa pysyvästi asuville. Pienituloisia vaivaa usein vielä pahempi kannustinongelma kuin valtion tuloveroasteikon ylimmässä luokassa olevia. ”Edes työtuntien tuplaaminen tai siirtyminen kokoaikatyöhön ei aina kannata, kun tulosidonnaisten tuki- ja etuusjärjestelmien leikkurit syövät leijonan osan kotitalouden käytettävissä olevien tulojen kasvusta”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi huomauttaa. Marginaaliverotuksen tasainen keventäminen kaikissa tuloluokissa kannustaa tavoittelemaan parempia työtuloja, haastavampia työuria tai lisäämään työtunteja, kun lisäponnisteluista jää enemmän rahaa käteen. Tasaiset veronkevennykset voidaan toteuttaa perusvähennyksen, työtulovähennyksen ja valtion tuloveroasteikon yhteismuutoksilla. Palvelualoilla kannustinloukut muodostuvat usein progressiivisen tuloverotuksen, asumistuen ja soviteltujen työttömyysetuuksien yhteisvaikutuksesta. ”Loukkujen purkamiseksi olisi suunniteltava uusi, yhtenäinen veroilla ja veroluontoisilla maksuilla rahoitettava järjestelmä, joka korvaisi erilliset tukijärjestelmät, myös työttömyysetuudet”, Kiviniemi ehdottaa.

Suomi tarvitsee palvelualojen liittojen mukaan työperäistä maahanmuuttoa niin työtekijätehtäviin kuin asiantuntija- ja johtotasolle. ”Maassa jo asuvat työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat on saatava osaksi työmarkkinoita. Suomeen tulleet kansainväliset opiskelijat on houkuteltava jäämään työelämään, esimerkiksi kompensoimalla lukukausimaksuja. Myös perheenyhdistämisen tulorajoja on alennettava”, Kiviniemi näkee. Maahanmuuton tulpat − suurlähetystöjen tunnistamisaikojen rajoitteet ja saatavuusharkinta − tulee raivata osaajavirran tieltä. ”Työperusteiset lupahakemukset tulee käsitellä viikossa ja maahanmuuton asettautumisen palveluja tulee sujuvoittaa digitaalisen tunnistautumisen avulla. Digi- ja dataviraston asiointisumppu on purettava ja pankkitunnukset tulisi saada viikossa”, Palvelualojen työnantajat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto painottaa. Myös kielikoulutusta maahanmuuttajille ja työnantajille tulee lisätä sekä tarjota tukea työantajille diversiteetin johtamiseen työyhteisöissä, palvelualojen liitot vetoavat. Kuntien ja kaupunkien olisi tarjottava englanninkielisiä varhaiskasvatus- ja koulutusväyliä mukana muuttaville lapsille sekä kotoutumista ja työllistymistä tukevia palveluja puolisoille.

Koulutuspoliittinen keskustelu painottuu tällä hetkellä vahvasti korkeakoulutettujen määrään ja merkitykseen. Vaikka korkeakoulutus onkin tärkeää, on keskityttävä koko koulutusjärjestelmään elinvoimaisen Suomen kehittämiseksi. Palvelualojen liittojen mielestä toisen asteen ja korkeakoulutuksen aloituspaikat on kohdennettava sinne, missä on ihmisiä, elinkeinoelämää ja mahdollisuudet työllistyä ammattia vastaavasti. ”Englanninkielistä ammatillista koulutusta tulee lisätä työvoimatarvealoille. Tutkintojen opetussisältöjä on myös uudistettava, jotta meillä olisi kykyä vastata erityisesti digitaalisen ja vihreän siirtymän haasteisiin. Lisäksi tarvitsemme tutkintojen rinnalle nopeasti räätälöitäviä ja lyhyitä työelämälähtöisiä koulutuksia”, Aarto listaa. Työelämää palveleva ammatillinen koulutus mahdollistuu vain tiiviin työelämäyhteistyön ja työelämää tuntevan opetushenkilöstön avulla. ”Tätä yhteistyötä on syytä ohjata ja kannustaa rahoituksella. Yrityksille tulee luoda kannusteet oppisopimuskouluttamiseen parantamalla koulutuskorvauksia. Myös oppisopimuskoulutukseen liittyvää hallinnollista taakkaa on kevennettävä”, Aarto lisää.

Lähde: Kaupan liitto ry