Pitkällä tähtäimellä jätevesijärjestelmiin kannattaa tehdä vielä suurempia muutoksia. Uusilla asuinalueilla ja vanhoja viemäriverkostoja saneerattaessa tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön jätevesien syntypaikkaerottelu. Syntypaikkaerottelu voidaan toteuttaa kaksoisviemäröinnillä, jossa ravinnerikkaat jätevedet, kuten käymälävedet, johdetaan erilleen muista jätevesistä. Ravinnerikkaat jätevedet eivät näin sekoitu vesimäärältään suuriin, haitta-aineita sisältäviin ja ravinneköyhiin vesiin, joista ravinteiden talteenotto on hankalampaa. Suomen viemäriverkostosta tulisi saneerata 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. ”Saneerausten yhteydessä tulisi selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista siirtyä jätevesien syntypaikkaerotteluun”, huomauttaa Suvi Lehtoranta. Uusilla kaupunkien asuinalueilla ratkaisuja on jo otettu käyttöön esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa. ”Kokemukset ovat olleet hyviä ja kustannukset kohtuullisia, ja yhä suurempia järjestelmiä suunnitellaan”, kertoo Lehtoranta.
EU on parhaillaan uudistamassa yhdyskuntien jätevedenkäsittelyä koskevaa direktiiviä. Ravinteiden talteenotolle jätevesilietteenkäsittelyssä tulisi ehdotuksen mukaan asettaa minimivaatimukset. ”Direktiivin tulisi asettaa selkeät ja kunnianhimoiset velvoitteet ravinteiden talteenotolle. Siinä tulisi huomioida sekä jätevesilietteen käsittelyssä että suoraan jätevedestä talteen otetut ravinteet”, sanoo erityisasiantuntija Vuokko Laukka SYKEstä. Suomessa uusien tekniikoiden käyttöönottoa puhdistamoilla ja lietteenkäsittelylaitoksilla tulisi hänen mukaansa vauhdittaa asettamalla kriteerejä puhdistamolietteen käsittelyn palveluhankintoihin. Kriteereitä voidaan asettaa ravinteiden kierron edistämiselle, lopputuotteiden hyötykäytölle, energiatehokkuudelle ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Hyviä kokemuksia kiertotalouskriteereistä on saatu esimerkiksi Porvoon Veden hankintarenkaan sekä Turun seudun puhdistamon tekemissä lietteenkäsittelypalvelun kilpailutuksissa. Rovaniemen lietteenpolttolaitoksella on jo otettu käyttöön uusia kiertotalousteknologioita.
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tulee jätevesiä eri lähteistä, ja jätevedet sisältävät laajan kirjon haitta-aineita. Nykyisiä jätevesien puhdistusprosesseja ja lietteenkäsittelyprosesseja ei ole suunniteltu poistamaan ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Lietteestä valmistetuista lannoitevalmisteista voikin kulkeutua haitta-aineita maaperään. Uudet ravinteiden talteenottotekniikat ja jätevesien syntypaikkaerottelu vähentävät haitta-aineiden kulkeutumista ravinteiden mukana ympäristöön. ”Jotta jätevesipohjaisten ravinteiden käyttöä voidaan lisätä, tulee niiden turvallisuus taata. Onkin tärkeää, että kierrätysravinteiden sisältämille haitta-ainepitoisuuksille ja niiden seurannalle asetetaan aiempaa kattavammat, käyttökohteen huomioivat kriteerit”, painottaa tutkija Lauri Äystö SYKEstä.
SYKE Policy Brief: Jäteveden raviteet hyötykäyttöön (Issuu.com)
Lähde: SYKE
The post SYKE Policy Brief: Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.