Taimen on alkanut lisääntyä padotun Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun, luonnonmukaista jäljittelevään puroon on kehittynyt toimiva virtaveden ekosysteemi eliöyhteisöineen. Imatran kaupunkipuro osoittaa, että vesivoiman virtavesille aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida luonnonmukaisilla elinympäristöillä voimalaitosten lähialueilla. ”Imatran kaupunkipurossa taimenen lisääntyminen on onnistunut jopa odotuksia paremmin. Puron poikastiheys on korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Saija Koljonen. ”Taimen on uhanalainen, joten jokainen luonnossa syntynyt yksilö on lajin säilymisen kannalta tärkeä.”

Myös kaupunkipuron pohjaeläimistön lajirikkaus on runsastunut vuosi vuodelta ja pohjaeläinten, kuten päivänkorentojen ja suodattajavesiperhosten toukkien, määrä on viimeisen neljän vuoden aikana moninkertaistunut. Yleinen keino padottujen virtavesien tilan parantamiseksi on ollut kalatien rakentaminen. Kalatie auttaa vaelluskaloja, mutta ei lisää virtavesille tyypillisten elinympäristöjen määrää ja laatua. Siksi keinovalikoimaan tarvitaan virtavesien ekosysteemejä palauttavia vaihtoehtoja.

Padon tai muun vesirakenteen poistaminen on aina ekologisesti paras ratkaisu. Tällöin virtaveden luontainen ekosysteemi pääsee palautumaan. Padon purkaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Silloin ratkaisuna voi olla luontaisen kaltaisen virtavesiympäristön rakentaminen padon läheisyyteen. Rakennettu puro voi toimia myös padon ohittavana luonnonmukaisena ohitusuomana.

Imatran kaupunkipuro on noin yhden kilometrin pituinen, ja se suunniteltiin pääasiassa taimenen elinympäristön ja lisääntymismahdollisuuksien parantamista silmällä pitäen. Puron ekosysteemin kehittymistä seurattiin myös pohjaeläinten tilan kehittymisen avulla. Kaupunkipuron suunnittelun ja rakentamisen taustatyön tekivät Imatran kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. ELY-keskus osallistui myös rakentamiseen ja rahoittamiseen. Puron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa. Kustannukset ovat pienet kalatien rakentamisen kustannuksiin verrattuna.

Ympäristövirtaama on virtaama, jonka virtaveden ekosysteemi tarvitsee menestyäkseen. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja itse kohteessa ei voida estää tai lieventää. Kaupunkipuron seuranta tehtiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja SYKEn hankkeiden yhteistyönä. SYKE sai seurantaan ja raportointiin maa- ja metsätalousministeriöltä vesistöjen käytön ja hoidon edistämiseen suunnattua rahoitusta.

Lähde: Syke

 

The post Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.