Kestävyydessä on kysymys yhteiskunnan kyvystä täyttää perustarpeensa ja tuottaa hyvinvointia ekologisia rajoja kunnioittaen. Kestävyydestä puhutaan paljon ja lukuisin eri tavoin, mistä voi seurata tarpeetonta väärinymmärrystä. Luonnonvarakeskuksen julkaisu avaa kestävyyspuheen erilaisia muotoja yhteiskunnallisen keskustelun helpottamiseksi.

Kestävyyspuheen kokonaisuus muodostuu kestävyyttä tavoittelevasta politiikasta, tutkimuksesta, päätöksenteosta ja julkisesta keskustelusta. Kestävyyttä koskevien ongelmien ratkaiseminen edellyttää tieteen tarjoamien keinojen lisäksi laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua ja itsetutkiskelua. Muutoksia voidaan saada aikaan vain vuorovaikutuksella, jossa huomioidaan toisiinsa kytkeytyneet luonnon ja ihmisen järjestelmät sekä annetaan tilaa täsmällisen ja tiedostavan kestävyyspuheen rakentumiselle.

Luken kestävyysjulkaisu syntyi tarpeesta selventää, mitä luonnonvarojen käytön yhteydessä esiintyvällä kokonaiskestävyyden käsitteellä tarkoitetaan ja pohtia, onko käsitteelle ylipäätään tarvetta. Tavoitteena oli myös selkeyttää puhetapoja, joilla tavoitellaan kestävyyden edistämistä. Julkaisun toimittajien mukaan kestävyyteen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää haluttuja näkökulmia, mistä syystä yhtä ”kokonaiskestävyyttä” on vaikea tavoittaa.

”Kestävyyden tarkastelu on lähtökohtaisesti moninäkökulmaista ja eri intressien yhteensovittamiseen tähtäävää kokonaisuuksien hahmottamista. Vaikka kokonaiskestävyys-käsite alleviivaakin juuri tätä moninäkökulmaisuutta, se ei välttämättä ole omiaan selventämään keskustelua,” johtava tutkija Katriina Soini kiteyttää. Kokonaiskestävyyden määrittelyn sijaan julkaisussa korostetaan kestävyyspuheen erilaisia muotoja ja esitellään kestävyyspuheelle kolme kehystä: politiikan kehys, toiminnallinen kehys ja relationaalinen kehys. Kullakin kehyksellä on oma käyttötarkoituksensa.

Politiikkakehystä tarvitaan, kun yhteiskunnassa neuvotellaan kestävyyden edellyttämistä ratkaisuista. Toiminnallisella kehyksellä tarkastellaan erilaisia rajattuja järjestelmiä ja pyritään niiden avulla ymmärtämään syvällisemmin kestävyysongelmien luonnetta. Relationaalinen kehys pureutuu kestävyysongelmien juurisyihin: arvoihin, tunteisiin ja uskomuksiin sekä vuorovaikutus- ja valtasuhteisiin.

Kaikkia puhekehyksiä tarvitaan kestävyyden edistämiseksi. Relationaalinen puhekehys voi vaikuttaa abstraktilta ja näkymättömältä, mutta se on välttämätön. Tässä arvojen, vuorovaikutuksen ja vallan kehyksessä tapahtuvat asiat, jotka lopulta voivat saada aikaan kestävyyden kannalta tärkeät muutokset.

Kestävyystutkimukseen liittyy aina valintoja, jotka koskevat tarkasteltavaa järjestelmää, maantieteellistä laajuutta ja ajanjaksoa. Tätä havainnollistavat julkaisun tapaustutkimukset. Kestävyyskysymyksiin voidaan harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia, koska tutkimustulokset riippuvat tehdyistä rajauksista ja valitusta näkökulmasta.

”Tutkijan tulee olla tietoinen kehyksistä, joista hän kestävyyttä tarkastelee. Tällöin myös tiedonkäyttäjä voi arvioida tiedon soveltamisen mahdollisuudet ja rajoitteet. Kaiken kaikkiaan on hyvä pohtia ja selventää, mitä kulloinkin kestävyydellä tarkoittaa sekä minkä ja kenen kestävyydestä on kysymys. On myös hyvä pohtia, onko kestävyystermin käyttö aina välttämätöntä, jos puhutaan esimerkiksi ympäristövaikutuksista tai tietyn väestöryhmän oikeuksista. Tiedostava ja täsmällinen kestävyyspuhe auttaa välttämään ohipuhunnan karikot”, erikoistutkija Matti Salo vetää yhteen julkaisun keskeisen sanoman.

Tutustu Luonnonvarakeskuksen kestävyysjulkaisuun: Kestävyyden kehykset − Luonnonvaratutkimus kestävyysmuutoksessa

Lähde: Luonnonvarakeskus 

 

The post Tarvitsemme tiedostavaa ja täsmällistä kestävyyspuhetta appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.