Työelämästä puhuttaessa, Suomessa ihmisten alavalinnat ovat Euroopan sukupuolittuneimpia ja naiset tekevät miehiä enemmän vastentahtoista osa-aikatyötä ja ovat määräaikaisissa työsuhteissa. Naisen euro on myös edelleen vähemmän kuin miehen.

Tänään vietetään 19.3. Minna Canthin päivää, joka on samalla tasa-arvon päivä. Tasa-arvon mallimaaksi usein kutsutulla Suomellakin on silläkin vielä parannettavaa. Työelämästä puhuttaessa, Suomessa ihmisten alavalinnat ovat Euroopan sukupuolittuneimpia ja naiset tekevät miehiä enemmän vastentahtoista osa-aikatyötä ja ovat määräaikaisissa työsuhteissa. Naisen euro on myös edelleen vähemmän kuin miehen.

Mietinkin, miten Minna Canth näkisi tilanteen? Minna Canth oli nainen, joka oli suhteellisen vaatimattomista kotiloista huolimatta monessa muussa suhteessa varsin etuoikeutettu 1800-luvun lopun yhteiskunnassa. Hän pystyi aloittamaan opettajan opinnot – vaikka joutui keskeyttämään ajalle tyypilliseen tapaan ne solmittuaan avioliiton. Myöhemmin hän menestyi liikenaisena ja oli kirjailija ja yhteiskunnallisena keskustelija.

Kukaan ei ole vain sukupuolensa edustaja
Nykyään elämme hyvin erilaisessa yhteiskunnassa kuin Canthin aikana. Kyse ei ole myöskään vain miehiksi tai naisiksi itsensä määrittävien asioista. Tasa-arvolla laissa viitataan naisten, miesten, muunsukupuolisten ja sukupuoltaan määrittelemättömien ihmisten väliseen tasa-arvoon ja syrjinnän ehkäisyyn. Kyse on siitä, miten eri tavoin identifioituvat tulevat nähdyksi tässä yhteiskunnassa ja miten kukin pystyy vaikuttamaan asioihin ja omaan elämäänsä. Kukaan ei ole myöskään vain sukupuolensa edustaja, vaan elämään vaikuttavat myös monet muut asiat. Moniin elämän polkuihin, kuten myös alavalintaan vaikuttaa Suomessakin myös sosioekonominen tausta ja kulttuurinen pääoma. Jos katsotaan koulutustasoa, maahanmuuttajatausta vaikuttaa useissa tapauksissa koulutustasoon Suomessa. Vielä Suomessa syntyneidenkin maahanmuuttajataustaisten koulutustaso on keskimäärin alempi kuin suomalaistaustaisten.

Uravalintojen sukupuolittuneisuus alkaa jo ennen kouluikää
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi maaliskuussa tutkimuksen The Future at Five – gendered aspirations of five-year-old, johon tutkittiin 4 000 viisivuotiaan käsityksiä työelämästä ja omasta roolistaan siinä. Tutkittavat asuivat Virossa ja Englannissa. Sukupuolittuneet uratavoitteet olivat nähtävissä jo viisivuotiaiden vastauksista. Toki emme tiedä, miten vastaajat tulevat sijoittumaan opintoihin ja työmarkkinoille, mutta sukupuolen vaikutus on silti monella tavalla huolestuttava. Se korostuu etenkin pojilla, mihin liittyy tutkimuksen tulos siitä, että sukupuoliroolit ovat erityisen selkeästi määritettyjä nimenomaan pojille jo varhaislapsuudesta lähtien. Tämä on kiinnostavaa, koska varsinkin Suomessa puhutaan usein varsinkin tyttöjen uravalinnoista ja ollaan huolissaan, miksi monet tytöt eivät opiskele enemmän esimerkiksi teknisiä aloja.

Purkutalkoita saamme edelleen jatkaa
Parin vuoden takaisessa Purkutalkoot -hankkeessa todettiin, että naiseuteen tai mieheyteen liitetyt yleistävät luonnehdinnat on nähty keskeisenä syynä segregaatiolle. Kapeat roolit ovat haitallisia kaikille sukupuolesta riippumatta, ja varmaankin eri sukupuolten valinnat ja nähdyt raamit kytkeytyvät myös yhteen. Jos maskuliinisuuden malli on kovin jähmeä, se luo epävarmuutta myös monille tytöille ja muunsukupuolisille hakeutua aloille, jotka mielletään maskuliiniksi tai joissa oletetaan, että niissä hyödynnetään joitakin etenkin maskuliiniksi miellettyjä ominaisuuksia. Sama pätee toki myös toisinpäin.

Tutkimuksessa selvisi myös, että viisivuotiaiden mainitsemat toiveammatit olivat pääosin sellaisia, jonka he tunsivat lähipiirinsä tai esimerkiksi median kautta. Tämä tukee myös suomalaistutkimusten havaintoja siitä, että on helpompaa tavoitella työuraa, joka on jo jollakin tavalla tuttu.

Välillisesti me kaikki vaikutamme yhteiskunnassa nähtäviin rooleihin ja niiden raameihin
Mitäköhän Canth tuumaisi tutkimustuloksista Häntä eivät epätyypilliset sukupuoliroolit pysäyttäneet, mutta hän myös ymmärsi itse olevansa monessa suhteessa etuoikeutettu, ja oli ensimmäisiä kirjailijoita, jotka kuvasivat vähempiosaisten tuntemuksia. Minna Canth painotti epäkohtien tarkastelua ja keinojen miettimistä niiden poistamiseen. Eli kyse on myös asenteista: ketkä viisivuotiaisiin sitten vaikuttavat ja miten? Lapsiin vaikuttavat suoraan ainakin vanhemmat, muut läheiset aikuiset ja kaverit sekä media.

Välillisesti vaikuttajia olemme me kaikki. Se avaammeko sanojen ja tekojen tasolla mahdollisuuksia kaikenlaisille ihmisille sukupuolesta ja muusta taustasta riippumatta vaikuttaa siihen maalimaan ja asenneilmapiiriin, jossa lapset kasvavat. Tässä ensimmäinen askel on ennen kaikkea omien tiedostamattomienkin asenteiden tarkastelu.

TAT yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistämässä
Myös Talous ja nuoret TATissa on vuodesta 2020 kehitetty systemaattisesti yhdenvertaisuuskäytäntöjä. Strategiassamme tavoitteemme on, että jokainen nuori innostuu työelämästä, ​hallitsee omaa talouttaan ja tahtoo toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä​. Nämä asiat liittyvät vahvasti yleiseen osallisuuden kokemukseen yhteiskunnassa ja siihen, että on sinut oman elämänsä kanssa ja näkee siinä mahdollisuuksia. Kehitystyö raamittuu keväällä julkaistavassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Siinä kiinnitetään huomioita henkilöstön ja toiminnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen, eli esimerkiksi siihen, miten teemme rekrytointeja ja ketkä oppimateriaaleihimme samaistuvat. Olemme myös kouluttaneet henkilöstöämme ja käyneet eri oppimateriaalejamme läpi ja kehitämme niiden kieltä ja kuvastoa ja sisällön saavutettavuutta yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

Tasa-arvo ei vain tapahdu, se täytyy tehdä todeksi sanoilla, asenteella ja teoilla, joka päivä.

Jenni Järvelä, toimitusjohtaja

Lähde: TAT

The post Tasa-arvo tehdään todeksi puheella, asenteella ja teoilla appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.