THL: Tietojärjestelmät ovat parantaneet vain osittain potilastyön ja palveluiden laatua

Puolet sairaanhoitajista (54 %) ja kolmannes lääkäreistä ja sosiaalialan korkeakoulutetuista (35 %) arvioi, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua tai palvelun laatua. Tiedot ilmenevät kyselytutkimuksista, jotka välitettiin ammattiliittojen kautta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjille. Kyselytutkimuksiin vastasi yli 9 000 sairaanhoitajaa, lääkäriä ja sosiaalialan korkeakoulutettua, jotka käyttivät työssään asiakas- tai potilastietojärjestelmää. Ammattilaiset arvioivat olevansa kokeneita asiakas- tai potilastietojärjestelmän käyttäjiä. ”Pelkkä tietojärjestelmien käyttöönotto ei takaa, että niistä hyödytään. Järjestelmien lisäksi työyhteisöltä vaaditaan uusien työskentelytapojen opettelemista ja myös yhteisistä käytännöistä sopimista”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation seurannassa selvitettiin myös asiakkaiden valmiuksia käyttää sähköisiä sote-palveluja. Laajasta väestötutkimuksesta ilmeni, että aikuisväestössä on hyvät edellytykset käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin yleisyys kuitenkin väheni vanhimmissa ikäryhmissä. Opastusta palveluiden käyttöön kaivattiin vaihtelevasti hyvinvointialueilla: 14 prosenttia helsinkiläisistä ja 28 prosenttia Etelä-Pohjanmaalla asuvista koki tarvitsevansa opastusta. Noin viidennes väestöstä oli asioinut sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa 2020. Omakantaa oli vuoden aikana käyttänyt 64 prosenttia aikuisväestöstä. ”Sähköinen asiointi on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa terveydenhuollossa ja mahdollistanut uudentyyppisen hoidon antamisen asiakkaille, kuten aika- ja paikkariippumattoman viestinnän ammattilaisten kanssa. Toisaalta muuttunut palvelutarjonta ja palveluiden tarjoaminen vaihtelevilla digitaalisilla alustoilla on aiheuttanut monissa epävarmuutta ja jättänyt osan väestöä näiden palveluiden ulkopuolelle”, sanoo tutkija Maiju Kyytsönen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota on seurattu kyselyillä vuodesta 2010. Vuosina 2020–2021 toteutettiin kuusi tiedonkeruuta, joilla on tuotettu tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian seurantaan. Kyselyt toteutettiin hankkeessa, joka seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluja (STePS 3.0). Osa raportissa esitetyistä tuloksista on avoimesti saatavissa myös tietokantakuutioista. THL jatkaa tiedonkeruita hankkeen päättymisen jälkeen.

Lähde: THL