Tiilikkajärven kansallispuiston paikallistalous- ja työllisyyshyödyt ovat lisääntyneet

Tiilikkajärven kansallispuiston paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat nousseet kymmenen viime vuoden aikana 0,1 miljoonasta eurosta 0,7 miljoonaan euroon. Työllisyysvaikutus on kasvanut samalla aikajaksolla yhdestä henkilötyövuodesta kuuteen henkilötyövuoteen. Kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö käyntikertaa kohden on lisääntynyt 25 eurosta 48 euroon. ”Kävijätutkimus antaa Metsähallitukselle ja matkailuyrityksille tärkeää tietoa kansallispuistojen kävijöistä, heidän toiveistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Tulokset auttavat parantamaan alueen palveluja ja lisäämään matkailualueen vetovoimaa. Parhaiten kävijöiden odotukset täyttyivät luonnonympäristön osalta. Eniten parannettavaa on palveluissa”, virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi Metsähallituksesta kertoo.

Useimmat Tiilikkajärven kansallispuistossa vierailleet olivat Kuopiosta (22 %), Siilinjärveltä (6 %) tai Helsingistä (5 %). Vastaajista suurin osa saapui pienessä, 2–5 hengen seurueessa. Tyypillinen seurue koostui yleensä oman perheen jäsenistä, ystävistä tai seurustelukumppanista. Kävijät kulkivat kansallispuistossa keskimäärin 10,7 kilometriä. Useimmiten liikuttiin patikoiden pyöräillen ja meloen. Retkeilyreiteistä suosituin oli seitsemän kilometrin mittainen Uitonkierto, jonka kiersi yli puolet vastaajista. Tiilikankierrolla kävi 19 prosenttia vastaajista. Ylitysveneet ja niiden mahdollistama Tiilikankierron kiertäminen saivat kiitosta.

Yhä useampi kävijä myös yöpyy kansallispuistossa. Vuonna 2012 yöpyjien osuus oli 27 prosenttia. Vuonna 2022 yöpyjien määrä oli noussut 43 prosenttiin ja yleensä yövyttiin omassa majoitteessa. Vastaajista 60 prosenttia oli ensimmäistä kertaa Tiilikkajärven kansallispuistossa. Vuoden retkipaikaksikin valittu Tiilikkajärven kansallispuisto oli useimmille matkan ainoa tai tärkein kohde. Muiksi matkan suunnitelluiksi kohteiksi ilmoitettiin useimmin Hiidenportin kansallispuisto ja Vuokatti.”Useimmat vastaajat kokivat käynnin Tiilikkajärven kansallispuistossa lisänneen heidän sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. Vastaajista 87 prosenttia oli täysin tai jonkin verran sitä mieltä, että heidän sosiaalinen hyvinvointinsa lisääntyi tämän kertaisella käynnillä. Ja peräti 94 prosenttia vastaajista arvioi psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen”, virkistyskäytön erityisasiantuntija Sanna-Kaisa Rautio Metsähallituksesta korostaa.

Kansallispuiston pinta-ala yli kaksinkertaistuu, kun siihen liitetään 3 768 hehtaaria valtion omistuksessa olevia maita Rautavaaran kunnassa. Metsähallituksen tavoitteena on saada laajennetun kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnittelu ja kiinteistönmuodostus mahdollisimman pian käyntiin. Suunnitelma linjaa, mille alueille keskitetään retkeilyrakenteita, mitkä alueet puolestaan suojellaan tiukasti. Suunnitelman teon aikana halukkaat saavat kertoa, miten aluetta pitäisi kehittää. Hoito- ja käyttösuunnitelman tekeminen lausuntokierroksineen kestänee noin vuoden. ”Laajennuksen myötä Tiilikkajärven kansallispuiston suunnittelu ja kehittäminen vaatii lisärahoitusta. Tarvitsemme rahaa palvelurakenteisiin, luonnonhoitoon, lajistokartoituksiin ja luontotiedon ylläpitoon. Luontokartoitukset ovat tärkeitä, jotta rakenteet voidaan sijoittaa siten, että virkistyskäytöstä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä luonnolle. Alue on merkittävä erämainen kokonaisuus, jossa on mm. rikas linnusto. Luontopalvelujen tulevien vuosien rahoitus ratkaisee, pystymmekö rakentamaan alueelle uutta. Retkeilyreittien rakentamisen kulut eivät ole kertaluontoisia, vaan rakennettua pitää myös ylläpitää”, virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi Metsähallituksesta korostaa.

Lähde: Metsähallitus