Työtiloja ei saa tiivistää hyvinvoinnin kustannuksella

Tietotyön työympäristöt ovat suuressa muutoksessa. Työtä tehdään yhä enemmän muuallakin kuin toimistolla, ja moni organisaatio pohtii tilankäyttönsä tehostamista. Osa on jo päätynyt vähentämään tilojaan radikaalistikin. Myös sote-alalla tilamuutokset ovat ajankohtaisia, ja yhtenä motiivina on tarve säästää kustannuksissa. “Tilat ovat organisaatioille usein yksi suurimmista kiinteistä kustannuksista henkilöstökulujen ohella. Tehokkaaseen tilankäyttöön kannustaa myös vastuullisuusnäkökulma, sillä tyhjien tilojen ylläpitäminen tarkoittaa resurssien tuhlaamista”, sanoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Tutkijoiden viesti työpaikoille on, että työympäristömuutos on monimutkainen prosessi, jossa on aina kyse muustakin kuin tiloista. “On tärkeää ymmärtää, miten paljon tilamuutos vaikuttaa toimintaan. Lisäksi kannattaa ennakoida, miten työ muuttuu tulevaisuudessa. Näin tilaratkaisut palvelevat työnteon tarpeita pitkään”, sanoo vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta. “Työympäristömuutokset menevät valitettavan usein pieleen siinä, että suunnitellaan pelkästään tilojen muutosta ja unohdetaan työn muutos. Pahimmillaan tuloksena on työhön ja toimintaan sopimattomat tilat, joissa henkilöstö ei voi hyvin”, sanoo Suvi Hirvonen. Muutosvastarintaa ja muutoksesta aiheutuvaa kuormitusta voidaan ehkäistä johtamalla muutosta aktiivisesti, viestimällä avoimesti ja kuuntelemalla henkilöstöä.

Työterveyslaitos suosittelee hyvinvoinnin nostamista keskiöön työympäristömuutoksissa. Pelkästään ongelmien puuttuminen ei takaa henkilöstön hyvinvointia. Onnistu työympäristömuutoksessa -oppaan mukaan hyvinvointia edistävä työympäristö tukee esimerkiksi työn sujuvuutta ja työn imua sekä edistää vuorovaikutusta, yhteistyötä ja fyysistä aktiivisuutta.

Lähde: Työterveyslaitos | STT info