Uutta tietoa kalataloudesta, kestävästä kalastuksesta ja kalanviljelystä

Kansallisilla kalapäivillä sinut parhaana palkitaan, lauloi Ultra Bra -yhtye hauesta. Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen järjestämillä Kansallisilla kalatutkimuspäivillä 20.–21.3.2023 ei tällä kertaa palkita ketään, mutta esillä on muun muassa kalastuksen kestävyys ja kalakantojen tila, hylkeet ja kaupallinen kalastus Itämerellä, kalojen vierasaineet ja niiden vaikutukset, kalankasvatuksen prosessivesien puhdistaminen, ravinteiden talteenotto ja kalojen hyvinvointi sekä lohikalojen elinympäristöt ja ekologia.

Kalakantatutkimusten kohteena ovat olleet myös särki, ahven ja muikku sekä niiden saaliskapasiteetti sisävesillämme. Kuha ja muikku ovat sisävesien tuottavimpia saaliskohteita, mutta jo tovin kaupallista kalastusta on pyritty kohdentamaan myös järvissä runsaina esiintyviin särkikaloihin ja ahveneenkin. Tutkimuspäivillä esiteltävien uusien tulosten mukaan särki- ja ahvenkannat voivat toipua nopeasti lyhyen tehokalastusjakson jälkeen. Koeverkkokalastuksin tehdyt yli 20 vuoden kalastoseurannat Jyväskylän Jyväsjärvellä, Alvajärvellä ja Tuomiojärvellä sekä Patajärvellä kertoivat särki- ja ahvenkantojen vaihtelusta ja Jyväsjärvellä toteutetun tehokkaan rysäpyyntijakson vaikutuksista. Särki- ja ahvenkannat palautuivat ennalleen muutamassa vuodessa kolmen vuoden tehokalastusjakson jälkeen. “Pienehköjen järvien pikkukalojen potentiaalinen saalis on alueellisesti hajanainen, mutta voisi sopia hyödynnettäväksi niin sanottuna kiertokalastuksena (pulse fishing), jossa 2–3 vuoden tehokkaan pyynnin jälkeen tulee ennallistumisjakso”, kalabiologian ja kalatalouden professori Juha Karjalainen pohtii.

Jyväskylän yliopisto on arvioinut sisävesien talouslajien saalispotentiaalia aikaisemminkin särjen, ahvenen ja muikun osalta. ”Vaikka arviot ovat parhaimmillaankin melko epätarkkoja, varovaisimmankin saalispotentiaaliarvion ja nykyisen kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen saalismäärän erotuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ainakin särkeä ja muikkua olisi vara pyytää sisävesiltä miljoonia kiloja enemmänkin. Näidenkin lajien hyödyntämisen tason määrää kuitenkin lopulta kaupallisen kalastuksen ja saaliin jalostuksen taloudellinen kannattavuus sekä usein myös kalastuslupajärjestelyt”, Karjalainen sanoo. Nämä kalastuksen kestävyyttä tukevat tutkimukset ovat osa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukemaa Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus (TUKALA) -innovaatio-ohjelmaa. Kolmannen kerran järjestettävät Kansalliset kalatutkimuspäivät kokoavat yhteen kalatutkijat ja kaikki kalatiedosta kiinnostuneet kautta koko maan kuulemaan uusia tutkimustuloksia sekä keskustelemaan ajankohtaisista kala-, kalanviljely- sekä kalataloustutkimukseen liittyvistä asioista rapuja unohtamatta.

Lähde: Jyväskylän yliopisto