Tilastoista selviää, että uusia oppisopimuksia on tehty tämän vuoden aikana 1277 kappaletta Turun oppisopimustoimiston kautta. Kauppakamarikyselyn mukaan Varsinais-Suomen alueella vain 17,6 prosenttia yrityksistä hyödyntää tällä hetkellä oppisopimuskoulutusta säännöllisesti, noin 36,4 prosenttia harvoin ja noin 43,3 prosenttia ei koskaan. ”Eniten oppisopimuksia on tehty tekniikan aloille, erityisesti rakennuspuolelle. Seuraavaksi suosituin on sosiaaliala ja siellä erityisesti vanhustenpalvelujen puoli”, kertoo johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto. Turun oppisopimustoimistolla on Koiviston mukaan vuoden aikana 1100–1200 yritysasiakasta. Näistä asiakkaista 250–300 on vuosittain ns. uusia yritysasiakkaita, jotka eivät ole kymmeneen vuoteen kouluttaneet oppisopimuksella.
”Oppisopimuskoulutuksen lisäämisessä on kysymys myös osaajapulaan vastaamisesta. Kauppakamarikyselyn mukaan noin 70 prosentilla yrityksistä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Tarve kohdentuu erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin ja yhdeksi ratkaisuksi yritykset ovat itse esittäneet oppisopimuskoulutuksen lisäämistä”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen toteaa. Yritysten näkökulmasta oppisopimuskoulutuksen haasteena on sen alkuvaiheen kustannus suhteessa saatuun tuottavuushyötyyn. Tämä pätee etenkin tilanteessa, jossa oppisopimuskoulutukseen tulee vailla ammatillista peruskoulutusta ja työkokemusta oleva henkilö. ”Oppisopimuskoulutusta on yritetty lisätä hallituskaudesta toiseen, mutta ikinä ei ole ollut valmiutta puuttua todelliseen ongelmaan eli palkkauskustannusten ja saadun tuottavuushyödyn väliseen kuiluun. Oppisopimuskoulutuspaikkoja ei synny, jos oppisopimuskoulutus ei ole yrityksille houkuttelevaa ja kannattavaa”, toteaa Valtonen. Yli puolet ammatillisesta perustutkinnostaan oppisopimuskoulutuksena suorittaneiden määrä vuonna 2021 oli Suomessa 3 345, kun tutkintoja suoritettiin yhteensä 43 671. Oppivelvollisuusikäisiä näissä pidemmissä oppisopimuskoulutuksissa oli vain noin 250. Pidempien oppisopimuskoulutusten määrä on noussut hyvin maltillisesti viime vuosien aikana ja määrällinen kasvu näyttää kohdistuvan pääasiassa lyhyisiin oppisopimuskoulutuksiin.
Keskuskauppakamari painottaa, että oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen olisi hyvin mahdollista, jos päätöksissä puututtaisiin oikeisiin ongelmiin. ”Oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheen palkkauskustannuksia pitää keventää tavalla tai toisella. Joko irrotamme oppisopimuskoulutuksen kytkennän työehtosopimuksiin ja mahdollistamme kohtuullisemman palkan maksamisen alkuvaiheessa tai sitten luomme uuden oppisopimustuen, jolla valtio kompensoi yritysten palkkauskustannuksia”, esittää Valtonen. Keskuskauppakamari on esittänyt kahta vaihtoehtoista ratkaisua oppisopimuskoulutuksen kasvattamiseksi. Molemmissa malleissa kohdejoukoksi on valittu alle 30-vuotiaat vailla ammatillista peruskoulutusta olevat oppisopimuskoulutettavat. Ensimmäinen vaihtoehto on mahdollistaa työehtosopimuksen minimiä pienempi aloituspalkka ja rakentaa porrastus, jolla palkka nousee osaamisen kehittyessä. Toinen vaihtoehto on luoda palkkausporrastus uuden oppisopimustuen avulla, jolloin valtio tukee yrityksiä palkkauskustannuksissa ja oppisopimuskoulutettava saa edelleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Keskuskauppakamari kannustaa muitakin aloja ottamaan mallia kemianteollisuudesta, jossa on juuri sovittu uudesta oppisopimuskoulutuspilotista. Pilotissa alle 20-vuotiaille maksetaan oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheessa työehtosopimuksen minimiä pienempää palkkaa ja palkka nousee osaamisen kehittyessä. Tämä ratkaisu tekee oppisopimuskoulutuksesta yritykselle houkuttelevan ja kannattavan.
Lähde: Turun kauppakamari
The post Varsinais-Suomen alueen yrityksistä yli 70 prosenttia hyödyntäisi oppisopimuskoulutusta, jos sitä tuettaisiin taloudellisesti enemmän appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.