Virtuaalitodellisuus auttaa kehittämään työturvallisuustaitoja tehokkaasti

Työturvallisuusnäkökulmat on huomioitava kaikissa työtehtävissä alasta riippumatta. Työturvallisuuskoulutuksista on mahdollista kehittää innostavampia ja vuorovaikutteisempia hyödyntämällä immersiivistä eli upottavaa virtuaalitodellisuutta (IVR). Upottavassa virtuaalitodellisuudessa oppija pääsee tutustumaan työturvallisuutta edistäviin tekijöihin osallistumalla VR-lasit päässään oppimisskenaarioon, joka vastaa oikean työelämän tilanteita haasteineen. Virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet työturvallisuuskoulutuksessa selviävät Lapin yliopiston ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa hankkeessa. Tutkimukseen perustuvan mallin mukaiset koulutukset kehittivät työturvallisuusosaamista tehokkaasti. Koulutukset tukivat oppimistilanteeseen keskittymistä. Osallistujien motivaatio työturvallisuuden edistämiseen kasvoi, ja heidän tietonsa vaaroista sekä kyky niiden havainnoimiseen vahvistuivat. Myös hallinnan tunne työturvallisuuden edistämiseen vahvistui. Tutkimustulokset antavat suuntaviivoja tulevien turvallisuuskoulutusten kehittämiseen. Kun oppija on vahvemmin osallinen tapahtumankuluista VR-ympäristössä, hänelle syntyy paremmat edellytykset tunnistaa omien turvallisuustekojen vaikutuksia, vanhempi asiantuntija Kristian Lukander Työterveyslaitoksesta kertoo.

Hankkeessa toteutettiin 22 työturvallisuuskoulutusta Fortum Power & Heat Oy:n ja Tullin toimipisteissä Suomessa. Tutkimusryhmä kehitti turvallisuusoppimista tukevan mallin, jonka avulla organisaatiot ja koulutuksen tarjoajat voivat hyödyntää immersiivistä virtuaalitodellisuutta pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Malli auttaa myös kytkemään harjoitukset ja osallistujien kokemukset työyhteisön omiin työturvallisuuskäytäntöihin. Työterveyslaitoksen Virtuario upottaa käyttäjänsä virtuaaliseen tilanteeseen hyödyntämällä tehokkaasti virtuaalitodellisuuden vahvuuksia: läsnäoloa, kehollisuutta ja oppijan omaa toimijuutta, Lukander toteaa.

Koulutuksiin osallistui kaikkiaan 76 työntekijää ja viisi kouluttajaa, jotka koulutettiin vetämään itsenäisesti läpi varsinaiset harjoitukset tutkijoiden seuratessa ja kerätessä tietoa oppimistapahtuman kulusta. Keskeisenä tutkimuksen kohteena oli käyttäjän ja IVR-ympäristön välinen vuorovaikutteisuus. Tulokset osoittavat, että oppimistulokset paranivat merkittävästi, kun vuorovaikutteisuutta upottavassa virtuaalitodellisuusympäristössä lisättiin. Tutkimusta varten kehitettiin kolmesta erilaisesta työturvallisuusharjoituksesta sekä korkean että rajatun vuorovaikutteisuuden versiot. Harjoitteissa opeteltiin työturvallisuutta liikenteen keskellä työskenneltäessä, harjoiteltiin vaativan nosto-operaation suorittamista teollisuushallissa ja omaksuttiin matkustajaliikenteen läpivalaisutilanteeseen liittyviä työturvallisuusoppeja. Selvitimme, miten vuorovaikutteisuus vaikutti oppimisen kannalta tärkeisiin tekijöihin, kuten kognitiiviseen kuormitukseen ja työturvallisuusoppimiseen. Virikehaastattelut syvensivät ymmärrystä osallistujien kokemuksista, minkä lisäksi hyödynsimme analysoinnissa koulutuksen aikana kerättyä video- ja havainnointiaineistoa, sanoo professori Heli Ruokamo Lapin yliopistosta. Oppimisvaikutukset hallinnan tunteen ja työturvallisuustietojen osalta olivat havaittavissa vielä 2,5 kuukautta koulutuksen jälkeen. Alkukyselyyn verrattuna korkean vuorovaikutteisuuden VR-ympäristöä käyttäneet raportoivat 2,5 kuukauden seurannassa etenkin enemmän oma-aloitteisuutta työturvallisuuden edistämiseen omalla työpaikallaan.

Lähde: Työterveyslaitos