VTT ja Itä-Suomen yliopisto ovat saaneet EU:lta yli 2,7 M€ rahoituksen muovien mekaaniseen kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyvään analytiikkaan ja teknologiakehitykseen. Projektissa jalostetaan jätemuovia haastaviin autoteollisuuden sovelluksiin ja kodinkonelaitteisiin. VTT:n koordinoiman EU-rahoitteisen PRIMUS-hankkeen tavoitteena on parantaa teollisuusmuovien kierrätysmahdollisuuksia sekä löytää kierrätysmuoville soveltuvia käyttökohteita. ”Kierrätysmuovia on saatava enemmän käyttöön korkean jalostusarvon tuotteisiin. Jos haluamme oikeasti korvata laajemmin neitseellisiä fossiilisia raaka-aineita, kierrätysmuoveja pitää hyödyntää muuallakin kuin kukkapurkeissa tai ämpäreissä”, sanoo VTT:n vanhempi tutkija ja projektipäällikkö Anna Tenhunen-Lunkka.

Projektissa jalostetaan erilaisia autoteollisuuden sekä elektroniikka- ja sähkölaitemuovijätteitä haastaviin autoteollisuuden sovelluksiin ja kodinkonelaitteisiin. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja, joita hyödyntämällä kierrätysmuovin määrää muovituotteissa voidaan lisätä jopa 80 prosenttiin. ”Projektin päättyessä meillä on useita validoituja tuotteita, joiden avulla voidaan vakiinnuttaa kierrätysmateriaalivirtoja markkinoille. Projektimme prototyypit ovat auton kojelauta, jäähdytysjärjestelmä ja sen kiinnikkeet, jääkaappi osoittamassa kierrätysmuovin soveltuvuutta ruokakontaktisovelluksissa sekä suljetun kierron esimerkki, missä pyykinpesukoneen etuluukun tiivisteet kierrätetään uusiksi tiivisteiksi”, Tenhunen-Lunkka kertoo.

”Kaikissa prototyypeissä ovat toki omat haasteensa: auton sisäosien on kestettävä kolaritestien vaatimukset ja oltava esteettisesti onnistuneita, jääkaapissa muoviosat ovat kosketuksissa ruokaan ja sen vuoksi sääntely on erittäin tarkkaa ja jäähdytysjärjestelmän putkiosilla on kovat vaatimukset käytettävien aineiden ja lämpötilavaihteluiden vuoksi.”

Muovien kierrättämisessä on useita haasteita: muovilaatuja on paljon erilaisia ja niissä käytettävien lisäaineiden kirjo on laaja, muoveja käytetään sekaisin vielä laajemmassa määrässä erilaisia tuotteita ja muovien laaduissa on vaihtelua ennen päätymistä kierrätykseen. Kierrätysmuovin laadun parantamiseksi on tärkeää erilaisten materiaalien erottelu, haastavien ja/tai vaarallisten lisäaineiden poistaminen sekä muovin laadun heikkenemisen hallitseminen.

Itä-Suomen yliopisto vastaa hankkeen analytiikasta massaspektrometrian avulla. ”Meillä on Joensuussa maailmanluokan massaspektrometrian infra ja osaaminen, jonka avulla voimme luotettavasti ja erittäin tarkasti tunnistaa erilaiset haitta-aineet sekä lähtöaineissa että lopputuotteissa. Näin kykenemme säätämään valmistusprosessia lopputuotteen vaatimusten mukaisesti”, kertoo Itä-Suomen yliopiston kokonaisuudesta vastaava johtaja, materiaalikemian ja -tekniikan professori Jarkko J. Saarinen.

Teknisten muovien kierrätyksessä ja jatkokäytössä yksi suurimpia haasteita ovat bromatut palonestoaineet. ”Teemme hankkeessa VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä myös menetelmäkehitystä bromattujen yhdisteiden poistamiseksi kierrätysmuovivirrasta, joka voi avata merkittäviä uusia mahdollisuuksia kierrätysmuovien käytölle ja tuoda siten merkittävää lisäarvoa koko arvoketjulle”, Saarinen sanoo. PRIMUS-konsortiossa on mukana kymmenen jäsentä Suomesta, Alankomaista, Virosta, Espanjasta, Saksasta ja Belgiasta. Suomalaisten  osapuolten EU-rahoitus on 40 prosenttia kokonaisrahoituksesta (2 791 328 €).

Lähde: VTT

 

The post VTT ja Itä-Suomen yliopisto saivat mittavan EU-rahoituksen teollisuusmuovien kierrätyksen ja uusien käyttökohteiden kehittämiseen appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.