Varautumisen ja tilannekuvan puutteellisuus sekä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hoitoa Suomessa alkuvaiheessa, kertoo tuore tutkimus. Sen mukaan pandemian alku osoitti, että suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittyvää kriisiä oli heikko.
”Suomi on selvinnyt monilla mittareilla koronapandemian hoidossa verraten hyvin. Pandemia on kuitenkin paljastanut myös puutteita. Havahduimme pandemian vakavuuteen Suomessa hitaasti ja varautuminen oli puutteellista paitsi suojavarusteiden, myös esimerkiksi osaamisen ja johtamisen osalta”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen.
THL:n ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaista terveysjärjestelmää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla koronan aikana. Tutkimus perustuu laajaan, 53 haastattelun aineistoon. Haastateltavat olivat kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion johtoa, keskeisten pandemian hallintaan osallistuneiden ministeriöiden sekä niiden alaisten virastojen työntekijöitä.
Kuntien, sairaanhoitopiirien, ministeriöiden sekä eri viranomaistahojen vastuiden ja toimivaltuuksien epäselvyydet ovat vaikeuttaneet johtamista ja päätöksentekoa pandemian aikana. Lisäksi vaikeutena on ollut viestinnän avoimuus ja ajantasaisuus toimijoiden välillä. Pandemian hallinnan kannalta keskeisten kansallisten seurantajärjestelmien puutteet ovat vaikeuttaneet tietoon perustuvaa johtamista. Päättäjille ja keskeisille toimijoille ei ollut saatavilla tilannekuvaa siitä, mikä koko maan sairaanhoitokapasiteetti tai tehohoitokuormitus on. Myös tilannekuva henkilöstön saatavuudesta ja sosiaalihuollon tilanteesta oli puutteellinen.
Tärkeäksi onnistumiseksi tutkimuksessa haastatellut toimijat nostivat toimivan terveydenhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vahvan osaamisen sekä alueellisen asiantuntijuuden. Vaikka terveydenhuollon toimintoja jouduttiin supistamaan ja hoitovelkaa syntyi, palveluiden järjestäjät pyrkivät turvaamaan palveluiden saatavuutta esimerkiksi etänä. Myös tehohoidon saatavuus on kyetty Suomessa turvaamaan läpi pandemian kuormituksesta huolimatta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Muutosjoustavuus, kriisivalmius ja huoltovarmuus suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä (RECPHEALS) ja se on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.
Lähde: THL
The post Tutkimus: Puutteellinen varautuminen ja tilannekuva sekä vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hallintaa alkuvaiheessa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.