Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot vahvistavat: maankäyttösektori päästölähde vuonna 2021, metsät pysyivät edelleen nettonieluna

Luonnonvarakeskuksen (Luke) toukokuussa julkaisemien pikaennakkotietojen mukaan maankäyttösektori (LULUCF) oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde. Tänään julkaistujen, tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori varmistui päästölähteeksi. Metsät säilyivät edelleen nettonieluna. Tärkeimmät syyt muutokseen ovat runsaat hakkuut ja puuston kasvun heikentyminen. Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoissa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin (LULUCF) päästöksi vuonna 2021 tarkentui 0,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (toukokuun pikaennakoissa 2,1). Metsien nettonielu oli -8,4 milj. t CO2-ekv. (pikaennakoissa -6,7). Vuonna 2021 metsänielu oli 59 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020.

Tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttivat maankäyttösektorin kääntymiseen ja pysymiseen päästölähteenä:
-Runsaat hakkuut. Vuonna 2021 hakkuukertymä oli 76,3 milj. kuutiometriä. Hakkuut lisääntyivät 11 prosenttia vuodesta 2020.
-Puuston kasvun aleneminen. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuston kasvu on alentunut 108 milj. kuutiometristä (VMI12) 103 milj. kuutiometriin (VMI13).
-Metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu. Syynä uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen.

Vaikka metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöt lisääntyivät, metsien nielu oli suurempi kuin pikaennakon tiedoissa. Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin. Maataloussektorin nettopäästö vuonna 2021 oli 6,3 milj. t CO2-ekv. Päästöt vähentyivät noin prosentin vuodesta 2020. Tähän vaikutti etenkin huono sato, joka vähensi peltoon jääneistä kasvintähteistä peräisin olevia dityppioksidipäästöjä. Myös nautojen ja sikojen lukumäärän pieni vähentyminen alensi päästöjä.

Kevään pikaennakkotietojen ja edellisen inventaarion jälkeen kasvihuonekaasuinventaariossa käytettävät lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja laskentamenetelmiä on kehitetty tutkimustiedon lisääntyessä. Uudelleenlaskennan myötä tulokset tarkentuvat ja muuttuvat. Nyt tehty uudelleenlaskenta koko aikasarjan osalta (vuodesta 1990 lähtien) varmisti, että maankäyttösektori ei ole ollut aiemmin päästölähde.

Tärkeimmät laskentamenetelmien kehitykset:
-Metsämaan ojitettujen turvemaiden maaperän ja karikkeen hiilidioksidipäästöjen laskentaan on otettu käyttöön uusi tarkempi menetelmä (ks. teksti alla).
-Puustobiomassan koko aikasarja (vuodesta 1990 lähtien) on uudelleenlaskettu valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) kasvunlaskentaan toteutettujen muutosten seurauksena.
-Maatalousmailta huuhtoutuvan typen määrän laskentaan on otettu käyttöön kansallinen mallinnukseen perustuva arvio koko aikasarjalle.

Nyt annetut ennakkotiedot toimitetaan tammikuussa 2023 EU:lle, minkä jälkeen laskentoja vielä tarkistetaan. Lopulliset tulokset Suomi toimittaa huhtikuussa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Toukokuussa 2023 annetaan seuraava pikaennakko, jossa on mukana ensimmäinen arvio vuoden 2022 päästötilanteesta.

Lähde: Luke