Luomutuotannolla pääosin positiivinen tai neutraali vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Luomutuotannon vahvuutena pidetään maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Kansainväliset laajat tutkimuskatsaukset ovat tuoneet esille luomutuotannon positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia lauhkeilla viljelyalueilla. Luonnonvarakeskuksen (Luken), Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuottamassa synteesiraportissa on nyt koottu yhteen olemassa oleva tutkimustieto luomutuotannon monimuotoisuusvaikutuksista Suomessa ja laajemmin pohjoisilla maatalousalueilla.

Johtopäätös on, että Suomesta tai muilta pohjoisilta alueilta on saatavilla erittäin vähän julkaistua tietoa. Vain luomutuotannon vaikutuksista luonnonvaraiseen kasvillisuuteen on tutkimustietoa suhteellisen hyvin. Nykyisen tutkimustiedon valossa monimuotoisuusvaikutukset vaihtelevat positiivisesta neutraaliin. ”Missään eliöryhmässä luomutuotannolla ei ole havaittu negatiivista vaikutusta monimuotoisuuteen tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Eniten luomutuotannosta hyötyy peltojen luonnonvarainen kasvillisuus, mikä selittyy sillä, että luomussa ei käytetä rikkakasvien torjunta-aineita. Kasvit ovat erityisen alttiita näiden aineiden haittavaikutuksille, sillä niillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia liikkua kuten monilla muilla eliöryhmillä”, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen Lukesta kertoo.

Luomutuotannon vaikutuksia muihin eliöryhmiin boreaalisella vyöhykkeellä on tutkittu vain vähän. Niukan tutkimustiedon perusteella luomutuotannolla on positiivinen tai neutraali vaikutus pölyttäjiin, lintuihin, maaperän mikrobistoon ja maaperäeläimiin. Petoniveljalkaisten ja päiväperhosten lajikirjossa tai yksilömäärässä ei ole havaittu eroja tuotantotapojen välillä. Luomutuotannon hyödyt monille eliöryhmille korostuvat maatalousvaltaisessa maisemassa. ”Monimuotoisuutta tukevia ja edistäviä toimia voidaan tehdä kaikilla tiloilla”, Sari Iivonen sanoo ja listaa keinoja lisätä maatalousluonnon monimuotoisuutta. ”Keskeistä olisi tarjota riittävästi ravintoa ja lisääntymispaikkoja erilaisille eliöille sekä vähentää ekosysteemiin kohdistuvia häiriöitä. Useimpien eliöryhmien monimuotoisuutta voitaisiin tukea lisäämällä avoimia viljelemättömiä alueita kuten pientareita, niittyjä ja pitkäaikaisia kesantoja sekä monipuolistamalla maisemaa.” Pölyttäjien menestymistä voidaan tukea lisäämällä viljelykiertoon monipuolisesti palkokasveja ja muita hyönteispölytteisiä kasveja. ”Maaperäeliöstön menestymisen kannalta maanmuokkauksen vähentäminen olisi luomutuotannossakin tavoiteltavaa.”

Lähde: Luke