Oravakanta romahti koko maassa – metsäjäniksiä viime vuotta enemmän Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa

Metsien piennisäkkäiden määrät ovat pudonneet selvästi tällä vuosituhannella, kertoo Luonnonvarakeskuksen seuranta. Oravakanta on romahtanut puoleen lähes koko maassa, kertoo Luonnonvarakeskus. Alkuvuodesta tehtyjen lumijälkilaskentojen mukaan kanta on edellisvuodesta pudonnut puoleen Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savossa laskua on 43 prosenttia. Kannan romahdus oli Luonnonvarakeskuksen mukaan odotettua, sillä viime talvena oravalla oli huippuvuosi hyvän kuusen siemensadon vuoksi. Suuri vuosittainen vaihtelu on tyypillistä oravalle. Oravakanta on kuitenkin 35 vuoden seurantajaksolla taantunut noin kolmannekseen. Syyksi arvellaan ilmastonmuutosta, vaikka sen tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta.

Metsäjäniskannat ovat Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa viime vuosia paremmalla tasolla.
Lumijälkilaskentojen perusteella jäniskanta on Pohjois-Karjalassa kasvanut edellisestä vuodesta 19 prosentilla. Pohjois-Savossa kasvua oli 16 prosenttia. Kanta on molemmissa maakunnissa reilusti viiden vuoden keskiarvoa korkeampi.Voimakkaat kannanvaihtelut ovat metsäjänikselle tyypillisiä. Pitemmällä aikavälillä jäniskannat ovat kuitenkin keskimäärin taantuneet koko maassa. Metsäjänistä uhkaa muun muassa ilmastonmuutos, jonka myötä lumipeite tulee yhä myöhemmin. Valkoiseen talviturkkiin vaihtanut jänis on helppo saalis syksyisessä metsässä.

Myös useimpien muiden metsissä elävien piennisäkkäiden kannat ovat pudonneet selvästi 35 vuoden seurantajaksolla. Lumikon kanta on pudonnut kolmannekseen ja kärpän kuudennekseen. Näädän kanta on laskenut etelässä, mutta kasvanut pohjoisessa. Metsästykseltä 1970-luvulla rauhoitetun saukon kanta kasvoi 2000-luvulle ja tällä hetkellä vakaa. Rusakkokanta on seurantajaksolla jopa 25-kertaistunut.
Kantojen laskun taustalla on muun muassa ilmastonmuutos, muutokset metsämaiseman rakenteessa ja kilpailu etelästä levittyvien lajien kanssa.

Nisäkkäiden kantoja seurataan vapaaehtoisten, yleensä metsästäjien tekemillä lumijälkilaskennoilla. Niissä kierretään maastossa kolmio, jonka sivu on neljä kilometriä. Peltomaastossa sivu on kaksi kilometriä. Kuljetun matkan varrelta lasketaan eri eläinten jäljet. Koko maassa kierrettiin tammi-helmikuussa yhteensä 739 kolmiota.

Lähde: Yle