Alueelliset hankkeet ovat vauhdittaneet kuntien ilmastotyötä eri puolilla Suomea

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on onnistuneesti sitouttanut kuntia ja alueita ilmastotyöhön, syventänyt yhteistyötä sidosryhmien välillä ja lisännyt ilmastoasoihin liittyvää osaamista. Ohjelma rahoitti viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 14 alueellista ilmastotyön hanketta, joiden tavoitteena oli auttaa kuntia ymmärtämään, minkälaiset ilmastotoimet ovat heille tarkoituksenmukaisimpia, vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia. Hankkeiden tuloksena kuntien ilmastotyö on saanut merkittävää vauhtia ja näkyvyyttä kuntien eri toimialoilla. Yhteistyö eri sidosryhmien välillä on tiivistynyt ja kuntien sitoutuminen ilmastotyöhön on vahvistunut. Asiantuntijoiden tarjoama tuki, tapahtumat, viestintä ja erinäiset yhteistyömahdollisuudet ovat edistäneet ilmastotyön juurtumista kuntiin ja konkreettisten ilmastotoimien käynnistymistä. Niiden avulla on tuotu esiin myös ilmastotyön hyötyjä kuntien elinvoimalle ja taloudelle. Lisäksi ilmastoon liittyvä osaaminen ja tietoisuus ovat kasvaneet, mikä pohjustaa tulevaisuuden ilmastotyötä. Motiva Oy on ympäristöministeriön toimeksiannosta laatinut tuloskoosteen hankkeista.

Maakuntien liitot rakensivat hankkeiden aikana alueellisia verkostoja sekä kannustivat kuntia liittymään kansallisiin verkostoihin ja sitoumuksiin. Hankkeiden kannustamana seitsemän uutta kuntaa liittyi kansalliseen ilmastomuutoksen hillintään keskittyvään Hinku-verkostoon, jossa kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Uusien liittyjien myötä Pohjois-Karjalasta tuli eniten Hinku-kuntia sisällään pitävä maakunta. Tämän lisäksi hankkeiden myötävaikutuksesta 10 uutta kuntaa liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on integroida energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen osaksi kunnan normaalia arkea ja sen käytössä olevia johtamisjärjestelmiä.

Hankkeissa jaettiin tietoa ja järjestettiin koulutuksia sekä tapahtumia viranhaltijoiden lisäksi päättäjille, johtoryhmille ja nuorille. Esimerkiksi Kymenlaakson hankkeessa päättäjät saatiin kiinnostumaan ilmastotyöstä kertomalla heille arviot ilmastotoimien hinnoista. Uudenmaan hankkeen aikana rakennettiin sitouttavan ilmastotyön malli, joka yhdisti kunnan työntekijät, johdon ja poliittiset päättäjät yhteisiin työpajoihin. Pajoissa tunnistettiin ja edistettiin ilmastotoimenpiteitä. Etelä-Savossa nuorisovaltuuston kanssa yhteistyössä järjestettiin ilmastoiltoja nuorille ja Etelä-Karjalan hankkeessa nuoret pääsivät osallistumaan ilmastotietoa ja -ratkaisuja tarjoaville Ilmastofestareille, jotka kiersivät yläkouluissa ja lukioissa.

Merkittävässä roolissa useassa hankkeessa oli maakuntien liittojen apu sopivan rahoituksen etsimisessä ilmastotyölle. Kunnille annettiin rahoitus-ja hankeneuvontaa välittämällä tietoa avoinna olevista hankehakumahdollisuuksista sekä esittelemällä muiden kuntien onnistuneita hankkeita. Kymenlaakson hankkeessa tarjottiin kuntakohtaista tukea, jota hyödynnettiin investointien ja energiatuen hakemiseen aurinkovoimalan suunnittelemiseksi sekä uusiutuvan energian katselmuksen järjestämiseen.

Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmassa on rahoitettu vuosien 2018 ja 2023 välillä lähes 160 hanketta. Ohjelman viimeisen toimintavuoden kunniaksi hankkeiden onnistumisia keksittiin jakaa Ilmastotyön avaimet –verkkotilaisuuksien muodossa. Maaliskuussa käynnistyvän sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa kuullaan Alueet kuntien ilmastotyön tukena -hankkeiden onnistumisia. Ilmoittaudu ensimmäiseen tilaisuuteen ja tutustu tulevaan ohjelmaan Kuntien ilmastoratkaisut -sivulla.

Lähde: Ympäristöministeriö