Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin vajaat viisi prosenttia vuodessa 2010-luvun alkupuoliskolle asti. Norppien laskentatulos on kuitenkin vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti (10 000–15 000). Vaihtelu johtuu huhtikuussa tehtävän laskennan aikaisista jääolosuhteista. Mikäli jäiden rikkoutuminen on jo alkanut, nähdään laskennoissa suuria norpparyhmiä, mikä nostaa tuloksen poikkeuksellisen suureksi. Kevään 2023 arvio Perämereltä oli 14 100 norppaa, edellisenä vuonna arvio sen sijaan oli 10 500 norppaa. Tämä ei kerro kannan äkillisistä muutoksista, vaan vaihtelusta laskentaolosuhteissa. Vuosien välinen vaihtelu on moninkertaistunut, eikä viime vuosien poikkeavia tuloksia ole voitu enää käyttää kasvutrendin arvioinnissa aiempien tulosten jatkona. Laskenta-aikasarjan jatkuessa voidaan kannankehityksen suuntaa kuitenkin arvioida näidenkin vuosien perusteella. Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi (jäällä laskenta-aikaan olevien norppien määrä). Kevään 2022 laskentalinjoilla katettiin noin 13,6 prosenttia jääalasta ja nähtiin noin 1 420 norppaa. Vastaavasti kevään 2023 otos oli noin 13,5 prosenttia jääalasta ja laskennoissa nähtiin noin 1 910 norppaa. Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luonnonvarakeskus (Luke). Koko Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.
Hallikannan tiheyttä ja karvanvaihtoluotojen sijaintia voi tarkastella Luonnonvaratieto-palvelussa
https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=merihylkeet&lang=fi (luonnonvaratieto.luke.fi)
Lähde: Luke
The post Halleja nähtiin Itämerellä lähemmäs 46 000, muuttuneet jääolosuhteet vaikeuttavat norppalaskentoja appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.