Hallituksen kehysriihessä (16.4.2024) esiteltiin laaja säästöpaketti, jossa päätettiin jatkaa jo aiemmin linjatun valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Tuottavuusohjelman toimenpiteet pitävät sisällään tukipalveluiden tehostamista ja palveluhankintojen vähentämistä. Tällaisiksi listattiin esimerkiksi viestintäpalvelut. “Erityisesti koronakriisin aikana viestinnän merkitys alettiin ymmärtää kriittisenä osana toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. Koronakriisissä viestintäpalveluita ostettiin runsaasti myös viestintätoimistoista, koska laajoihin, koko kansaa koskeviin kampanjoihin tarvitaan järeät resurssit. Kriisit ja muutokset tuskin päättyvät tähän, joten meillä on oltava resursseja hallita niitä jatkossakin”, sanoo Viestinnän asiantuntijoiden toiminnanjohtaja Siina Repo.

Julkisuuslaki määrittelee, että viranomaisen velvollisuus on tuottaa ja jakaa tietoa. Lisäksi sen on edistettävä toimintansa avoimuutta (Julkisuuslaki 20 §). Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa korostetaan, että viestinnällä rakennetaan demokratiaa. “Viestintää pidetään usein tukitoimintona, mutta julkishallinnolla on lakiin pohjautuva velvollisuus viestiä ammattimaisesti ja strategisesti. Viestinnällä rakennetaan ja ylläpidetään demokratiaa. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että viestintä on olennainen osa strategista johtamista ja että valtioneuvoston viestinnän keskeisenä tavoitteena on vahvistaa demokratian ja kansanvaltaisen päätöksenteon edellytyksiä. Kirjauksen mukaan tämä tarkoittaa muun muassa järjestelmällistä sananvapauden, avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun edistämistä. Nämä asiat on hyvä tiedostaa, jos leikkauksia aiotaan tehdä viestinnästä”, Repo sanoo.

Pitkään jatkunut myllerrys ja kriisit ovat koetelleet ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä ja vaikuttaneet siihen, miten valtionhallinnon viestit otetaan vastaan ja millaiseksi viestintä koetaan. Verkossa käydään päivittäin taistelua siitä, kenen tieto on oikeaa ja luotettavaa. “Informaatioympäristö on muuttunut voimakkaasti ja yhteiskunta on viestinnällistynyt. Verkossa leviävät mielipiteet ja uskomukset haastavat faktoihin perustuvaa viranomaisviestintää, joten julkishallinnolla on oltava vahva jalansija viestintäympäristössämme. Lisäksi informaatiovaikuttamiselta suojautuminen on keskeinen osa tämän päivän viestinnän työtä, joten siksi viestintään resursoiminen on myös osa yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden tunteen rakentamista”, Repo toteaa.

Viime vuosina myös sosiaalisen median rooli tiedonsaannin kanavana on edelleen vahvistunut, toisaalta mediamaailman tahti on kiihtynyt. “Digitalisaatio, mediaympäristön muutos ja yhteiskunnan kehittyminen nopeatempoisemmaksi ovat muuttaneet viestinnän työn tekemistä ja sen leviämistä jopa säännöllisen työajan ulkopuolelle. Sosiaalisen median kanavien hallinnointiin tarvitaankin ammattimaiset ja riittävät resurssit.”, Repo jatkaa.

Lähde: Viesti ry

The post Hallituksen leikkaukset osuvat myös viestintään – viestinnästä säästäminen voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten tiedonsaannin appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.