Ilmastonmuutos lisää hyönteisten aiheuttamia tuhoja — suomalaista metsämaisemaa nakerretaan parhaillaan uuteen uskoon

Laajat metsäpalot lisääntyvät maailmalla kiihtyvään tahtiin. Ne tuhoavat metsää maailmanlaajuisesti jo kaksi kertaa enemmän kuin 2000-luvun alussa. Suomessa metsäpalot ovat toistaiseksi olleet suhteellisen harvinaisia ja pienialaisia, mutta samat taustatekijät ovat tuoneet esiin toisenlaisen uhan — tuhohyönteisten lisääntymisen.

Ilmastonmuutosmallien mukaan kuivuus tulee lisääntymään Suomessa nopeasti. Kuluvan vuosisadan loppupuolella kuivien päivien määrä kasvaa eteläisessä Suomessa jopa 90 prosenttia, pohjoisessakin useita kymmeniä prosentteja. Vaikka ilmastonmuutoksen myötä myös muut sään ääri-ilmiöt — kuten rankat sateet — yleistyvät, ei kuivunut maaperä kykene imemään riittävästi vettä tilanteen tasapainottamiseksi. Suomalaisissa talousmetsissä on perinteisesti suosittu kuusta, jolle ilmaston lämpeneminen on erityisen kohtalokasta. Kuivuus heikentää kuusen kykyä tuottaa pihkaa, jota se tarvitsee puolustautuessaan tuholaisia vastaan. Samaan aikaan tuhohyönteisten määrät kasvavat, sillä esimerkiksi kaarnakuoriaiset kykenevät lämpimämmissä olosuhteissa tuottamaan enemmän jälkeläisiä. Kuivuuden vaivaamissa talousmetsissä niille riittää purtavaa. ”Vaikka lajistoltaan yksipuolisten metsien heikko vastustuskyky on tunnistettu myös metsäalalla, ei tietoa ole hyödynnetty käytännössä. Useissa maakunnissa valtaosa uudistettavista talousmetsistä istutetaan edelleen kuuselle”, kertoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

Hyönteistuhoja pyritään rajoittamaan lähinnä hakkuilla. Tuhojen lisääntyessä siis hakataan entistä enemmän metsää — entistä nuorempana. Vaikka tavoitteena on ongelmien ehkäisy, laajassa katsannossa tällainen toimintamalli vain kasvattaa ongelmaa: Avohakkuu muuttaa metsän hiilinielusta hiilen päästölähteeksi, pahimmillaan vuosikymmenten ajaksi. Hiilipäästöt puolestaan kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä, joka edesauttaa tuhohyönteisten lisääntymistä. Kierteestä voidaan kuitenkin päästä irti muuttamalla talousmetsien hoitoon juurtuneita, luonnolle ja ilmastolle vahingollisia tapoja. ”Maaperän hiilivarastoa voidaan kasvattaa vähentämällä hakkuita ja siirtymällä peitteiseen metsien käsittelyyn. Niissä tilanteissa, joissa joudutaan lopuksi tekemään avohakkuu, ilmastovaikutuksia voidaan pienentää kiertoaikaa eli hakkuiden väliä pidentämällä”, sanoo Suominen. Siirtymällä yksipuolisesta kuusenviljelystä monimuotoisempaan metsänkasvatukseen voidaan puolestaan lisätä metsien kykyä puolustautua ilmastonmuutoksen myötä realisoituvia uhkia vastaan. ”Tiettyihin puulajeihin erikoistuneet tuhohyönteiset menestyvät sitä huonommin, mitä monimuotoisempaa metsä on. Sekametsän vastustuskyky muuttuvissa olosuhteissa on ylipäätään suurempi kuin lajistoltaan yksipuolisissa metsissä. Monimuotoisuus hyödyttää siis sekä luontoa että metsätaloutta”, Suominen tiivistää.

Lähde: WWF Suomi