Vuonna 2020 maataloussektorin päästöt olivat 6,6 ja LULUCF-sektorin nettonielu 17,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2-ekv.). Maataloussektorin päästöt vähenivät vuodesta 2019 yhden prosentin. LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) nielu kasvoi 27 prosenttia edeltävästä vuodesta. Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet suunnilleen samansuuruisina koko 2000-luvun, eli 6,4–6,7 milj. t CO2-ekv. Keinolannoitteiden osalta maataloussektorin päästöt ovat 2000-luvun alusta lähtien selvästi vähentyneet, noin 17 prosenttia. Samanaikaisesti pellonraivauksen lisääntyminen on kasvattanut orgaanisten viljelymaiden päästöjä 20 prosenttia. Tämänkaltaisten, vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien kehityskulkujen vuoksi maataloussektorin päästöjen nettomuutos on pysynyt hyvin vakaana. LULUCF-sektorilla metsämaan nettonielu (27,8 milj. t CO2-ekv.) kasvoi vuonna 2020, koska hakkuut pienenivät jo toisena vuotena peräkkäin. Puutuotteiden nielu (1,3 milj. t CO2-ekv.) pieneni tuotantomäärien laskun myötä. Muut maankäyttöluokat olivat päästölähteitä, suurimpana niistä viljelysmaa (8,0 milj. t CO2-ekv.). Kosteikkojen (mukaan lukien turvetuotantoalueet) päästöt olivat 2,2, ruohikkoalueiden 0,8 ja rakennetuksi maaksi muutetun maan 0,7 milj. t CO2-ekv.
Kasvihuonekaasuinventaarion tietoja julkaistaan ja tarkennetaan kolmivaiheisesti (pikaennakkotiedot, ennakkotiedot ja lopulliset tulokset). Joulukuussa 2021 julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna maataloussektorin päästöt ovat 0,04 milj. t CO2-ekv. suuremmat. Muutos johtuu tarkennuksista lannankäsittelytiedoissa sekä turkiseläinten määrissä. Tarkennukset vaikuttavat myös viljelysmaan hiilivarastojen muutokseen, ja sitä kautta LULUCF-sektorin nettonieluun, joka on 0,06 milj. t CO2-ekv. suurempi kuin ennakkotiedoissa. ”Muutokset turkiseläinten määrissä sekä kuivikkeiden käytössä lisäävät etenkin lannankäsittelyn ja -levityksen päästöjä, mutta samalla muutokset kuivikemäärissä näkyvät suurempana hiilen varastoitumisena maaperään. Päästölaskennassa nämä vaikutukset kirjataan eri sektoreille, vaikka kyse onkin saman asian eri prosesseihin vaikuttavista tekijöistä”, kertoo tutkija Tarja Silfver Luonnonvarakeskuksesta.
Lokakuussa 2021 julkaistiin valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI) ensimmäiset tulokset, jonka mukaan puuston kasvu on pienentynyt edelliseen inventointiin verrattuna. Uusi, kahden vuoden mittauksiin perustuva kasvuarvio ei sellaisenaan sisälly kasvihuonekaasuinventaarion metsämaan puustobiomassan nieluun, koska metsämaan tulokset laskettiin jo alkusyksyllä 2021. Uusien mittaustietojen käyttöönotto inventaariossa edellyttää menetelmäkehitystä, jotta puuston kasvun aikasarjan yhdenmukaisuus voidaan varmistaa. Yhdenmukaistaminen on tärkeää, sillä valtakunnan metsien inventoinnissa kasvun laskenta perustui aiemmin kairattuun kasvuun ja nyt kasvun laskenta perustuu pysyviltä koealoita tehtyihin mittauksiin.
Tulokset raportoidaan YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen eli ilmastosopimuksen alla. Ilmastosopimusta täydentävä Kioton pöytäkirja velvoittaa raportoimaan erikseen LULUCF-sektorilta metsityksen ja uudelleenmetsityksen, metsäkadon ja metsänhoidon kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat. Metsityksen nettonielu nyt päättyneellä Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella 2013–2020 oli 4,4 milj. t CO2-ekv. ja metsäkadon päästöt 30,3 milj. t CO2-ekv. Nämä lasketaan täysimääräisinä velvoitekaudella Suomen sallittuun päästömäärään. Metsänhoidosta kertyi nettonielua yhteensä 302,3 milj. t CO2-ekv., josta Suomi voi laskea hyödyksi noin 20 milj. t CO2-ekv. Tilastokeskus toimittaa nyt julkaistut tulokset EU:lle ja YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Maatalous- ja LULUCF-sektoreiden vuotta 2021 koskevat alustavat tulokset julkaistaan 25.5.2022.
Lähde: Luke
The post Kasvihuonekaasuinventaario 2020: maataloussektorin päästöt lähes ennallaan, vähentyneet hakkuut kasvattivat LULUCF-sektorin nielua appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.