Kesäkuussa alkanut RANKKU2-hanke kestää kaksi ja puoli vuotta. Hankkeen aikana toteutetaan muun muassa useita rannikon monivaikutteisia kosteikkoja sekä muita vesiensuojelu- ja ennallistamistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää ravinnekuormitusta Länsi-Uudenmaan edustan rannikkovesissä sekä lisätä alueella luonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa jatketaan myös työtä rannikon roskaantumisen vähentämiseksi.
Uudessa hankkeessa jatketaan myös Itämeren avainlajin eli meriajokkaan siirtoistutuksia. Itämeren koralliriutoiksikin kutsutut meriajokasniityt ovat yksi Itämeren avainekosysteemeistä: ne lisäävät vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta ja toimivat elinympäristönä lukuisille eri lajeille sekä kasvuympäristönä esimerkiksi kalanpoikasille. Meriajokasniityt ovat osin kadonneet tai pienentyneet ihmistoiminnan vaikutuksesta, ja niiden suurin uhka Itämerellä on rehevöityminen ja siitä johtuva veden samentuminen. RANKKU-hankkeen aikana meriajokkaan siirtoistutuksia tehtiin kokeiluluontoisesti kolmelle kohteelle, joista kahdella kokeilu oli onnistunut.
”Koska aiemmat siirtoistutukset olivat niin hyvin onnistuneita, päätimme jatkaa meriajokastyötä myös jatkohankkeessa. Uusien istutusten lisäksi tulemme jatkamaan myös jo aiemmin toteutettujen istutusten seurantaa.” kertoo WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen.
RANKKU2-hankkeessa meriajokkaan istutus- ja seurantatyö on aiempaa systemaattisempaa, ja se toteutetaan yhteistyössä Alleco Oy:n kanssa. Kesäkuun alussa meriajokasta siirtoistutettiin kahdelle kohteelle Inkoon saaristossa, joista toinen toteutettiin Stora Fagerön merialueelle. Pian istuttamisen jälkeen alueen meriajokkaille kantautui toiveikkaita uutisia, kun Inkoon seurakunta päätti omistamansa Stora Fagerön merialueen suojelusta BSAG:n (Baltic Sea Action Group) aloitteesta. Suojelu on osa BSAG:n Elävä Itämeri-hanketta.
”Olin todella iloinen kuullessani tästä uutisesta, sillä merialueiden suojelu on ensiarvoisen tärkeää kauniin ja monimuotoisen meriluonnon kohentamiseksi, ja se hyödyttää myös alueen meriajokkaita”, Iiris Kokkonen sanoo. Myös maalla tehtävät vesiensuojelutustoimet ovat välttämättömiä, jotta vesistöihin päätyvä maalta peräisin oleva ulkoinen kuormitus saataisiin vähenemään. “Parantunut vedenlaatu on edellytys meriajokkaan pitkäaikaiselle selviytymiselle ja siten myös merellä tehtävien ennallistamistoimien kannattavuudelle”, Kokkonen kertoo.
Monivaikutteisten kosteikkojen rakentamista, meriajokkaan siirtoistutuksia ja roskatalkoita Itämeren tilanteen parantamiseksi Kokkosen mukaan yksi Itämeren suurimmista ongelmista on rehevöityminen. Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta voidaan pienentää esimerkiksi estämällä ravinteiden valuminen Itämereen laskeviin jokiin ja puroihin. Yksi keino vähentää Itämeren ravinnekuormaa on kosteikkojen rakentaminen. “Tähän mennessä on rakennettu yhteensä kuusi kosteikkoa Inkoon, Hangon ja Raaseporin alueille. Hankealue laajenee nyt myös Eestinkylänjoen valuma-alueelle Kirkkonummelle”, Kokkonen sanoo.
Kosteikot vähentävät runsaita ravinne- ja kiintoainevalumia sekä peltoalueiden tulvimista. Kokkosen mukaan kosteikkojen merkitys korostuu tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä sateiden ja niiden seurauksena aiheutuvien ravinne- ja kiintoainevalumien odotetaan lisääntyvän. ”Kosteikkojen rakentaminen lisää myös vesi- ja kahlaajalinnustolle soveltuvien elinympäristöjen määrää.” Kokkonen kertoo.
RANKKU2-hanke toteutetaan Eestinjoen valuma-alueella, sekä ekologiselta tilaltaan välttäväksi määritellyllä Hangon ja Kirkkonummen välisellä rannikkoalueella. Pääsääntöisesti hankkeen toimet kohdistetaan rannikon viereisille välivaluma-alueille, jotka ovat jokien valuma-alueita pienempiä, mutta joiden peltoviljely, metsätalous ja ojitukset aiheuttavat osan Itämereen päätyvästä kokonaiskuormasta.
Lähde: WWF Suomi
The post Kosteikkoja, meriajokkaita ja roskatalkoita: WWF:n ennallistamis- ja vesiensuojelutyö Länsi-Uudenmaan rannikolla sai jatkoa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.