Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvittivät turvetta korvaavia kuivikevaihtoehtoja eläintiloille. Käyttöominaisuuksien ja kustannusvertailun lisäksi tutkittiin turvetta korvaavien materiaalien ilmastovaikutuksia. Turve on Suomessa paljon käytetty kuivikemateriaali, mikä johtuu erityisesti sen hyvistä kuivikeominaisuuksista, saatavuudesta, hinnasta ja jälkikäyttöominaisuuksista. Turvetta korvaavien materiaalien tarve lisääntyy kuitenkin koko ajan, sillä ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää turpeen käytön vähentämistä.
Turveke-hankkeessa vertailtiin turvetta korvaavia materiaaleja laboratorio-olosuhteissa sekä käytännön olosuhteissa hevosilla, naudoilla ja broilereilla, joilla turvekuiviketta käytetään määrällisesti eniten. ”Materiaaleja verrattiin kaikissa tilanteissa turpeeseen. Lisäksi vertailtiin tuotanto-olosuhteissa syntyneiden kuivikelantojen vaikutuksia kasvien typenkäyttöön sekä arvioitiin vaihtoehtoisten kuivikemateriaalien käyttökustannuksia ja ilmastovaikutuksia”, Turveke-hankkeen projektipäällikkö Katariina Manni Lukesta sanoo.
Broilereilla tehdyssä kuivikemateriaalien vertailussa rahkasammal oli ominaisuuksiltaan turpeen veroinen kuivike. Ruokohelpi- ja järviruokosilppu eivät soveltuneet ainakaan ainoiksi kuivikkeiksi lintujen heikentyneen jalkaterveyden ja likaisuuden vuoksi. Hevosilla kutterista valmistetun murukuivikkeen ja ruokohelpipellettien kuivikeominaisuudet olivat hyvät. Tekstiilijätteestä tehtyjen brikettien käytettävyys oli muita materiaaleja huonompi. Ruokohelpisilppu osoittautui varteenotettavaksi kuivikemateriaaliksi lihanaudoilla. Nykyisillä hinnoilla yksikään vertailluista kuivikkeista ei ollut turpeen hintaan nähden kilpailukykyinen.
SYKEn selvityksen mukaan lähes kaikkien tutkittujen materiaalien hiilijalanjälki oli turvetta pienempi, mutta suurta vaihtelua esiintyi materiaalien tuotantotavasta riippuen. Ilmaston kannalta parhaaksi kuivikkeeksi osoittautui järviruokosilppu. Hiilijalanjäljestä suurin osa syntyi maankäytöstä aiheutuvista päästöistä kaikilla muilla kuivikkeilla paitsi kierrätyspuuvillasta valmistetulla tekstiilibriketillä. Kuivikemateriaalien prosessointi ja kuljettaminen osoittautuivat ilmastovaikutuksiltaan kokonaisuudessa vähäisiksi. Arvioita hiilijalanjäljistä voidaan pitää suuntaa antavina ja niitä tulee täsmentää jatkotutkimuksissa. Hiilijalanjäljen lisäksi myös muut ympäristövaikutukset, kuten vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin, tulee jatkossa sisällyttää arviointiin.
Kuivikehuolto on eläinterveyden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta keskeinen tekijä. Tutkimusta uudentyyppisillä kuivikemateriaaleilla sekä niiden seoksilla tarvitaan lisää, jotta löydetään toimivia ja kustannuksiltaan edullisia vaihtoehtoja kuiviketurpeelle.
The post Kuiviketurpeelle on vaihtoehtoja – tutkimus vertaili eri materiaalien sopivuutta eläintiloille appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.