Maatalouden ja maaseudun tuet vastaavat suomalaisten huoliin

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla ajetaan suomalaisten etuja, huoltovarmuutta, turvallisuutta, hyvinvointia ja kestävää ruoantuotantoa. Viljelijöille maksettujen tukien lisäksi rahoituksella toteutettiin muun muassa maaseudulla toimivien yritysten ja yhteisöjen investointeja, mahdollistettiin neuvontapalveluja ja maksettiin tuottajaorganisaatiotukea, rahoitettiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä tuettiin maidon ja hedelmien jakelua kouluissa ja päiväkodeissa. Tuensaajia vuonna 2023 oli yhteensä 54 373. Tuensaajista noin 86 prosenttia on maatiloja. Ruokavirasto julkaisee tiedot vuonna 2023 maksetuista EU-tuista EU-tukitietojen verkkopalvelussa. Palvelusta löytyvät tiedot EU:n varainhoitovuoden (16.10.2022–15.10.2023) aikana maksetuista tuista. Lisäksi palvelussa on yhteenveto kalenterivuosittain maksetuista tuista. Yhteenvetoon sisältyvät myös kokonaan kansallisesti maksettavat tuet.

Valtaosa viime vuonna maksetuista tuista, 1,5 miljardia euroa, oli viljelijätukia. Ilman näitä viljelypinta-alan ja kotieläintuotannon perusteella maksettavia tukia ruoantuotanto Suomessa loppuisi nykyisessä laajuudessa, ja lähes koko ruokahuoltomme jäisi maailmanmarkkinoiden armoille ja tuontiruoan varaan. Tällä hetkellä noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista. Tukien kautta viljelijöille asetetaan muuhunkin kuin ruoan tuottamiseen liittyviä tavoitteita, kuten luonnon ja ympäristön suojelu, maisemien hoito sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen. Viljelijöiden on pidettävä vähintään kolmannes pelloista kasvipeitteisinä talven yli, mikä auttaa sitomaan ravinteita ja hillitsemään kasvihuonepäästöjä. Viljelijät kehittävät toimintaansa tukien avulla paitsi viljelymenetelmien tehostamisen myös eläinten kasvatusolojen parantamisen ja energiainvestointien keinoin. Esimerkiksi eläinten hyvinvointiin panostamalla lääkinnän tarve vähenee, mikä ehkäisee myös lääkkeille vastustuskykyisten tautien leviämistä.

Maamme huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää, että elämiseen ja asumiseen on mahdollisuus koko Suomessa. Maaseudun yritys- ja hankerahoituksella uudistetaan maaseudun yritystoimintaa ja tavoitellaan parempaa kannattavuutta, monipuolista osaamista, viihtyisämpiä ja turvallisempia kyliä sekä uusia palveluja. Rahoituksella rakennetaan esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä sellaisilla alueilla, joille niitä ei markkinalähtöisesti rakenneta. Laajakaistayhteydet lisäävät maaseudun vetovoimaa, tehostavat yritysten kilpailukykyä ja mahdollistavat etätyön ja -opiskelun. Maaseudun yritysrahoitus edistää työpaikkojen syntymistä maaseudulle. Vuonna 2023 yritysrahoitus auttoi maaseudun kasvukykyisiä yrityksiä muun muassa energiaomavaraisuuden kasvattamisessa, tuotekehityshankkeissa, tuotannon pilotoinneissa ja koneiden hankinnassa. Tuella voi saada isojakin investointeja liikkeelle, sillä tuki on keskimäärin 30 prosenttia. Ilman yritysrahoitusta suurin osa investoinneista jäisi toteutumatta tai ne toteutuisivat pienempinä.

Suomalaiset maaseudun kehittämishankkeet ovat saaneet tunnustusta myös kansainvälisissä hankekisoissa vuosi toisensa jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2023 kausityövoiman turvannut suomalainen KoroKausi-hanke palkittiin Euroopan parhaana hankkeena. Maatalouden ja maaseudun tuet haetaan Ruokaviraston verkkoasiointipalvelujen kautta. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja ELY-keskuksissa. Paikalliset Leader-ryhmät valitsevat omalla alueellaan toteutettavat hankkeet.

Ruokavirasto julkaisee tiedot vuonna 2023 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan 18.4.2024 kello 10.

Lähde: Ruokavirasto