Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) sisävesien kaupallisen kalastuksen vuoden 2022 saalistilastosta. – Muikun saalismäärä kasvoi viidenneksellä ja oli 2,38 miljoonaa kiloa. Saalis oli kuitenkin hieman viiden edellisen vuoden keskiarvoa pienempi. Saaliit kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna koko maassa Pirkanmaan ja Hämeen aluetta lukuun ottamatta, kertoo yliaktuaari Mika Rahikainen Lukesta.
Kuhasaaliin määrän kasvu pysähtyi, ja se pieneni 0,93 miljoonasta kilosta 0,76 miljoonaan kiloon. Kuhasaaliit pienenivät lähes kaikkialla Suomessa ja kasvoivat vain Lapissa ja hieman Etelä-Savossa. Saaliit pienenivät eniten Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Voimakkainta saaliiden pieneminen oli Pohjanmaalla (- 45 %) ja Keski-Suomessa (- 37 %). Saaliin määrällä mitattuna kolmanneksi merkittävin laji oli särki, jota pyydettiin puoli miljoonaa kiloa.
Sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvo oli 15,9 miljoonaa euroa, mikä on nimellisesti hieman enemmän kuin vuonna 2021. Reaaliarvo oli kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Muikkusaaliin arvo oli mäti mukaan lukien 6,1 miljoonaa. Mädin osuus siitä oli 325 000 euroa. Kuhasaaliin arvo oli 5,3 miljoonaa euroa. Kolmanneksi tärkein saalislaji oli siika, 913 000 euroa. Täplärapusaaliin arvo oli 782 000 euroa. Ahven (692 000 euroa) ja hauki (617 000 euroa) olivat edelleen keskeisiä saalislajeja. Lahnasaaliin arvo oli 387 000 ja särkisaaliin 321 000 euroa. Sisävesien muikku- ja kuhakannat ovat Suomen kaupallisen kalastuksen tärkeimpiä resursseja. Vain silakkasaaliin arvo merellä, 15,5 miljoonaa euroa vuonna 2022, ylittää sisävesien muikun tai kuhan saaliin arvon. Suomen neljänneksi arvokkain saalislaji oli kilohaili (3,4 miljoonaa euroa), jota pyydystetään troolilla Itämeren ulapoilta.
Sisävesillä saaliin arvosta kertyi 80 prosenttia ensimmäiseen ryhmään (1-ryhmä) kuuluville kalastajille. Toiseen ryhmään (2-ryhmä) kuuluvien, eli sivutoimisemmin kalastavien kalastajien, osuus oli 20 prosenttia. Vain lohisaaliista valtaosa (85 %) oli toisen ryhmän kalastajien pyydystämää. Lohisaalis on suurimmaksi osaksi Kemi- ja Iijoen alaosasta pyydystettyä kalaa, ja järvilohta oli saaliissa hyvin vähän. Kaikkien muiden kalalajien saaliista ensimmäisen ryhmän kalastajat pyydystivät 70–90 prosenttia.
Kaupalliset kalastajat rekisteröidään kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kalastajat, joiden liikevaihdon keskiarvo ylittää kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana 10 000 euroa. Myös aloittava kalastaja voi kuulua ensimmäiseen ryhmään ELY-keskuksen hyväksymän toimintasuunnitelman perusteella. Kaikki muut kaupalliset kalastajat kuuluvat toiseen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kaupalliset kalastajat on lainsäädännössä asetettu etusijalle tukien myöntämisessä ja kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa. Saaliiden arvon ja kalastusta harjoittaneiden kalastajien lukumäärän perusteella ensimmäisen ryhmän kalastajien saaliiden arvo oli keskimäärin noin 41 000 euroa, ja toisen ryhmän kalastajien keskimäärin noin 3 700 euroa vuonna 2022. Euromäärissä ei ole mukana arvonlisäveroa.
Vuoden 2022 lopussa ELY-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä oli 1 637 kaupallista kalastajaa. Edellisenä vuotena heitä oli rekisterissä 200 enemmän. Osa kalastajista ei kalastanut lainkaan, ja monen saaliit olivat pieniä. Yhteensä noin 1170 kalastajan arvoitiin kalastaneen vuoden 2022 aikana. Arvion tarkkuus on noin neljä prosenttia suuntaansa. Aktiivisista kalastajista reilut 300 kuului 1-ryhmään ja noin 850 kuului 2-ryhmään. Tarkemmat tiedot tilastosta löytyvät sivustosta https://www.luke.fi/fi/tilastot. Tilastotietokannasta on saatavissa saalistietoja vuodesta 1962 alkaen.
Lähde: Luke
The post Muikku palasi sisävesien arvokkaimmaksi saalislajiksi appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.