Pandemian jälkeinen kriisi nosti taloushuolet terveyshuolten ohi – nuoret kärsivät kuitenkin edelleen yksinäisyydestä enemmän kuin muut

Tutkijat selvittivät pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien kriisien vaikutusta kansalaisten elämään ja hyvinvointiin Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tehdyn tutkimuksen aineisto kerättiin kesäkuussa 2023 (N=3000) Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, ja tuloksia verrattiin soveltuvin osin vuoden 2021 pandemia-aikana kerättyyn aineistoon (N=3000) ja raporttiin. Vastaajilta kysyttiin kriisien vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa, arkeensa, talouteensa, kulutukseensa ja verkkokäyttäytymiseensä. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä koronatoimista ja niiden vaikutuksista.

Tutkimustulosten mukaan koronarajoituksia pidettiin yleisesti sopivina kaikissa kolmessa maassa. Nuoret vastaajat olivat muita kriittisempiä pandemia-ajan rajoituksia kohtaan, ja he kärsivät myös edelleen muita ikäryhmiä enemmän niiden seurauksista kuten yksinäisyydestä ja eristyneisyydestä. Suomessa pandemian negatiiviset vaikutukset omaan talouteen ja uraan koettiin myös suurimmiksi nuorten keskuudessa. “On tyypillistä, että nuoret, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa, kokevat yhteiskunnalliset kriisit vakavimmin. Siksi heidän hyvinvointiinsa pitäisi kiinnittää erityistä huolta, tutkimushankkeen johtaja”, professori Terhi-Anna Wilska toteaa. Pandemian vaikutukset vastaajien talouteen ja kulutukseen olivat suurimmat Iso-Britanniassa. Britit raportoivat suomalaisia ja ruotsalaisia useammin myös pandemian aiheuttamista terveyteen, mielenterveyteen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvistä ongelmista.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama huoli oli Suomessa ja Iso-Britanniassa suurempaa kuin Ruotsissa. Suomessa ja Ruotsissa oltiin paremmin varautuneita yllättäviin tapahtumiin, kuten ruokapulaan ja sähkökatkoihin kuin Britanniassa. Kriisien keskellä suomalaiset luottivat enemmän viranomaisiin kuin ruotsalaiset tai britit. Ukrainan kriisin aiheuttama huoli omasta taloudesta oli suuri kaikissa maissa, ja talouskriisin koettiin myös vähentäneen omaa kulutusta. Suomalaiset olivat omaan talouteensa tyytymättömämpiä kuin ruotsalaiset tai britit. Huomattavasti useammat britit kuin suomalaiset ja ruotsalaiset raportoivat kulutuksensa palautuneen pandemiaa edeltäneelle tasolle. “Iso-Britanniassa koronarajoitukset olivat tiukemmat kuin Suomessa ja Ruotsissa, mikä selittää koronan voimakkaampia taloudellisia vaikutuksia siellä. Toisaalta Ukrainan sota ja energiakriisi ovat vaikuttaneet enemmän Suomen ja Ruotsin talouteen ja kansalaisten turvallisuuden kokemukseen”, Wilska arvioi. Vuoteen 2021 verrattuna ongelmallinen verkkokäyttäytyminen, kuten ongelmapelaaminen oli vähentynyt, samoin yksinäisyys ja terveys- ja mielenterveysongelmat. Sen sijaan yhteiskunnallisiin ongelmiin liittyvä huoli oli kasvanut kaikissa vertailumaissa.

Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama DigiConsumers-hanketta, joka on saanut myös Suomen Akatemian COVID-19 lisärahoitusta.

Lähde: Jyväskylän yliopisto | STT info