Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaarin Tuomas Niinistön mukaan puupellettien tuotantoa vähensi raaka-aineiden saatavuus. Sivutuote- ja tähdepuuta hyödyntävä pellettien valmistus on sidoksissa metsäteollisuuden tuotantomääriin. Pellettien raaka-aineilla on voimakasta kilpailevaa kysyntää myös lämpö- ja voimalaitosten polttoaineena. Kotimainen pellettituotanto laski kahdella prosentilla ja oli kaikkiaan 360 000 tonnia.

Pellettituonnin vähentyminen vahvisti niiden kotimaista kysyntää. Venäläiset pelletit kattoivat aiemmin merkittävän osan kotimaisesta kulutuksesta, mutta Ukrainan sota päätti niiden tuonnin. Tullin ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 pellettituonti ylsi 187 000 tonniin, josta oli alkuvuonna maahan tullutta venäläistä pellettiä 73 000 tonnia. Ukrainan kriisistä huolimatta Venäjä säilyi edelleen merkittävimpänä yksittäisenä pellettien tuontimaana, mutta tuonti muualta lisääntyi. Vielä vuonna 2021 pellettejä tuotiin Suomeen 196 000 tonnia, josta Venäjältä tuli yli 60 prosenttia. Energian kohonnut hinta vaikutti myös pellettimarkkinoihin, niinpä pellettien reaalinen tuontihinta nousi selvästi vuonna 2022. Pellettituonnin reaalinen arvo nousi 59 prosenttia edellisvuodesta (deflatointi tukkihintaindeksi, 1949=100), vaikka tuontimäärä pieneni yli neljä prosenttia. Venäläisten pellettien poistuminen markkinoilta on haastanut erityisesti Keski-Euroopan maita, joissa pelleteillä on merkittävä rooli lämmöntuotannossa. Euroopan maat ovat korvanneet itäpellettejä tuonnilla erityisesti Pohjois-Amerikasta, Niinistö kertoo. Lisääntynyt kysyntä Euroopan markkinoilla näkyi myös Suomen pellettiviennissä, joka nousi yli kolmanneksella 18 000 tonniin. Eniten suomalaisten pellettien vientiä suuntautui Tanskaan ja Iso-Britanniaan. Kasvusta huolimatta Suomen pellettivienti pysyi edelleen pienenä. Tuotantomäärän laskun ja ulkomaankaupassa tapahtuneiden muutosten seurauksena puupellettien laskennallinen kulutus kotimaassa (tuotanto + tuonti – vienti) väheni neljällä prosentilla 529 000 tonniin.

Pellettien merkitys suomalaisessa energiantuotannossa on pysynyt vähäisenä, ja ne ovat kattaneet puuenergian kokonaiskulutuksesta vain muutamia prosentteja. Pellettien niukkuus ei sotke energiamarkkinoita, kun määrät voidaan korvata vaihtoehtoisilla polttoaineilla, kuten metsähakkeella. Kotimaisten pellettivalmistajien toimitukset asiakkailleen – 390 000 tonnia – kuitenkin kasvoivat viisi prosenttia edellisvuodesta. Lämpö- ja voimalaitoksille toimitettujen pellettien määrä kasvoi 20 000 tonnia yltäen 330 000 tonniin. Sen sijaan toimitukset kotitalouksille ja maatiloille vähenivät kahdella prosentilla 59 000 tonniin.

Vuodesta 2004 alkavan tilastointiajanjakson mukaan puupellettien tuotanto Euroopassa on kasvanut merkittävästi viimevuosien aikana: Bioenergy Europen tilastojen mukaan määrä oli 21,6 miljoonaa tonnia vuonna 2021. Puupellettien merkittävin tuottajamaa Euroopassa on Saksa. Vuonna 2021 sen tuotantomäärä oli yli kolme miljoonaa tonnia, Niinistö toteaa. Vuonna 2021 Puupellettien kulutus Euroopassa kasvoi 35,6 miljoonaan tonniin. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli yli neljä miljoonaa tonnia. Euroopassa pellettejä kulutettiin eniten Iso-Britanniassa, jossa niitä paloi 9,8 miljoonaa tonnia. EU-alueella suurin pellettien kuluttajamaa oli Tanska 3,4 miljoonalla tonnilla.

Tiedot puupellettien tuotannosta ja toimituksista kerätään suoraan pellettivalmistajilta. Tuotannon raaka-aineena kuluneet puumäärät sisältyvät metsäteollisuuden puunkäytön tilastotietoihin. Vienti- ja tuontitiedot koostetaan Tullin ulkomaankauppatilastosta.

Lähde: Luke

The post Raaka-aineiden saatavuus rajoitti kotimaista puupellettituotantoa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.