Uusia arvoketjuja rakentuu ruokasektorilla, kun kulutuksen painopiste siirtyy eläinperäisistä proteiinituotteista vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin. Luken selvityksen mukaan huomattava arvonlisän kasvupotentiaali uusien arvoketjujen osalta voisikin olla lihaelintarvikkeita korvaavissa kasviproteiinituotteissa. ”Lihan kaltaisten kasviproteiinituotteiden tuotanto on Suomessa vielä varhaisessa vaiheessa: alan liikevaihto oli vuonna 2022 arviolta noin 30 miljoonaa euroa. Mikäli kysyntä kehittyy suotuisasti, Suomeen voisi syntyä tuotantokapasiteettia kasvattamalla ja tuotekehitykseen investoimalla vajaan miljardin euron uusi arvoketju yritysten liikevaihtona laskettuna vuoteen 2035 mennessä”, kertoo selvitystyötä johtanut erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta. Lisää liikevaihtoa syntyisi sekä kotimaan että vientimarkkinoilla. Arvonlisän huomattavaa kasvua voisi selvityksen mukaan löytyä myös solumaatalouden tuotteista. Sektorin arvoketjut ovat vielä niin varhaisessa vaiheessa, että sen tuottamaa arvonlisää vuonna 2035 on vaikea arvioida.
Selvityksen laskelmien mukaan arvonlisän kasvusta neljä viidesosaa tulisi viennistä ja noin yksi viidesosa kotimaan markkinoista. Niin uusien arvoketjujen kuin perinteisten toimialojen tuotteiden viennin lisääminen onkin olennaisin tekijä ruokasektorin arvonlisän kasvattamisessa. Suurin arvonlisän kasvupotentiaali on meijeri-, ja kauratuotteiden viennissä. Kalan kasvupotentiaali kuuluu myös suurimpiin, mutta siinä poikkeuksellisesti merkittävä osa tulee kotimaasta viennin rinnalla. Vientimarkkinoilla menestytään parhaiten maksukykyisille kuluttajille suunnatuilla korkealaatuisilla ja pitkälle jalostetuilla erikoiselintarvikkeilla.
Viennin kasvattaminen vaatii valtion toimijoilta ja elintarvikeyrityksiltä sitoutumista yhteisiin kasvutavoitteisiin ja taloudellisten panostuksien tehokasta yhteensovittamista. ”Elintarvikeyrityksissä pitäisi kasvattaa ja monipuolistaa jalostuskapasiteettia, kehittää myynti- ja markkinointiosaamista sekä panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Valtion tulee osaltaan tukea viennin kasvua muun muassa maakuvatyöllä, kansainvälistä edustusverkostoa kehittämällä ja koordinoimalla palveluja vastaamaan muiden EU-maiden tasoa”, Jansik kertoo. Vientiä lisäämällä Suomen elintarvikesektorin tuotannon taso olisi helpommin ylläpidettävissä. Elintarvikeviennin lisäämiseen tähtääkin myös Petteri Orpon hallitusohjelma, jossa tavoitteeksi asetetaan viennin kaksinkertaistaminen kahdessa hallituskaudessa, vuoteen 2031 mennessä.
Helmikuussa 2023 Luke julkaisi keskustelunavauksen metsäsektorin arvonlisän kasvattamiseen. Nyt tehty ruokasektorin tarkastelu avaa keskustelua Suomen biotalousstrategian tavoitteista myös monimuotoisen ruokasektorin osalta. ”Haluamme käydä keskustelua haasteiden sijaan mahdollisuuksista, joita avautuu koko ajan. Suomessa on mahdollisuuksia uudistumiseen, innovaatioihin ja kasvuun eri biotalouden sektoreilla. Ruokasektorilla korkea osaamistaso alkutuotannossa sekä tuotanto-olosuhteet, puhdas vesi ja ilma, muodostavat peruspilarit kestävälle arvonlisän kasvattamiselle”, johtaja Anu Kaukovirta Lukesta sanoo.
Lähde: Luke
The post Ruokasektorin arvonlisän merkittävä kasvu on mahdollista appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.