Suomalaisyritys taklaa ilmastonmuutosta betonilaatoilla, jotka imevät valmistusaikana itseensä hiilidioksidia

Tapio Vehmas on Carbonaide-nimisen yrityksen toimitusjohtaja. Carbonaiden tavoitteena on valloittaa maailma ja auttaa betonivalmistajia piilottamaan hiilidioksidia käytetyimpään rakennusmateriaaliin. Sisällä tehdassalissa Joensuussa valmistettu kone jyskyttää kasaan betonilaattoja. Laatat tulevat koneen uumenista siistissä rivissä ja menevät kuivatukseen. Siinä vaiheessa betoni pannaan hiilidioksidikäsittelyyn. Tuntien ajan laatat imevät itseensä kaasua, joka sitten kivettyy. Tähän mennessä sementin painosta on enimmillään korvattu 20 prosenttia. Tavoitteena on sitoa betoniin 50 prosenttia hiilidioksidia sementin painosta, mutta sitä ei ole vielä kokeiltu, turvallisuussyistä. Hiilidioksidi on suurina pitoisuuksina myrkyllistä. “Sementissä pystymme puolittamaan hiilijalanjäljen, mutta jos käytämme jotain muuta sideainetta, pääsemme tekemään hiilinegatiivista betonia”, Vehmas sanoo. Muu sideaine voi olla esimerkiksi terästehtaan kuonaa. Tulevaisuudessa terästä valmistetaan vetypelkistetystä rautamalmista ja kierrätetystä teräksestä, jolloin siitä syntyvä kuona muuttuu. Tapio Vehmaksen oletus on, että se nimenomaan sopii käytettäväksi hiilidioksidi-betonin sideaineena. Carbonaiden pilotointi on loppumetreillä ja teollinen toiminta käynnistymässä. Hiilidioksidilla ryyditettyjä tuotteita on tarkoitus saada kuluttajille vuoden loppuun mennessä.

Sementti on ilmaston kannalta iso ongelma. Sen valmistus aiheuttaa 8 prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä. Betonia valmistetaan yhdistämällä sementti, vesi ja kiviaines ja sitä valmistetaan joka vuosi käsittämätön määrä, 10 miljardia kuutiometriä. Se on sama kuin 100 x 100 metrin kokoinen palikka, jolla on pituutta 1000 kilometriä, Helsingistä Kittilään. Tai tämä: 5 x 5 metriä betonia Maasta Kuuhun – joka vuosi. Sementin ilmastopahuus johtuu nimenomaan volyymeista. Erityisesti Kiinassa on viime vuosina rakennettu paljon. Muualla maailmassa betonia käytetään noin kuutio asukasta kohti, Kiinassa yli 3 kuutiota, ja kiinalaisia on paljon.

Sementti on vanha keksintö. Ensi vuonna sen patentoinnista tulee kuluneeksi 200 vuotta. Ammattipiireissä puhutaan portlandsementistä. Nimi tulee siitä, että sementti muistuttaa portlandkiveä, jota louhittiin samannimisellä saarella Englannissa. Sementin valmistuksessa on kaksi ongelmaa. Hiilidioksidia syntyy kemiallisesti kalkkikiven hajotessa kalsiumoksidiksi. Kalsiumoksidi ja muut mineraalit kuumennetaan 1 400 asteeseen. Toinen ongelma on itse kuumentaminen, siinä käytetään edelleen fossiilisia polttoaineita, koska sähköllä ei päästä kyllin korkeisiin lämpötiloihin. Kuumentamiseen on jo olemassa osaratkaisu eli jätteiden poltto. Kalkkikivestä irtoavan hiilidioksidin sieppaaminen onkin hankalampi rasti, mutta siihenkin on löydetty tekninen ratkaisu. Norjan Brevikissä rakennetaan talteenottolaitosta sementtitehtaalle.

Tuotekehittely jatkuu. Hiilidioksidilla pumpatusta betonista ei ole vielä vaikkapa paikallaan valettujen siltojen rakenteisiin. Raudoitettu betoni on toistaiseksi käytettävissä vain sääsuojatuissa tiloissa. Betonitehtaan pihalla on iso säiliö nestemäistä hiilidioksidia, ostotavaraa Keski-Euroopasta. Sota pilasi nämäkin markkinat, sillä hiilidioksidin saatavuus Suomessa vaikeutui merkittävästi Ukrainan sodan myötä. Jatkossa sitä halutaan lähempää. Muutaman vuoden päästä saamme erilaisista jätteenpolttolaitoksista hiilidioksidia ja myös biokaasulaitoksista sitä eristetään tähän prosessiin, Vehmas lupaa. Tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä sitoa vuosittain 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se on pitkä siivu, 10–20 prosenttia maailmanmarkkinoista.

Lähde: Yle