Maailman ylikulutuspäivä on muistutus siitä, että luonnonvarojen kulutuksemme on nykyisessä mittakaavassaan kestämätöntä. Venäjän fossiilienergiasta luopuminen nopealla aikataululla toimii testinä sille, olemmeko valmiit muutokseen, sanoo WWF:n Jussi Nikula. Torstaina 28.7. vietetään jälleen maailman ylikulutuspäivää, eli päivää, jolloin maapallon uusiutuvat luonnonvarat on käytetty tämän vuoden osalta loppuun. Ylikulutuspäivä lasketaan vuosittain tuoreiden tietojen perusteella; mitä enemmän kulutamme, sitä aikaisemmin ylikulutuspäivää vietetään. Nykyisellä kulutuksen tasolla tarvitsisimme 1,75 maapalloa. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin puolestaan yli kolme ja puoli maapalloa.

Ylikulutuksen sekä siitä johtuvan luontokadon ja ilmastokriisin seuraukset näkyvät ympäri maailmaa muun muassa katoavina elinympäristöinä ja ekosysteemien heikentyneenä kykynä tasoittaa esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia. Eniten ylikulutuksen seurauksista kärsivät köyhissä maissa asuvat ihmiset, mutta vaikutukset näkyvät myös Suomessa. ”Suomessa ylikulutus aiheuttaa muun muassa metsäluonnon köyhtymistä, kalakantojen uhanalaistumista ja arvokkaiden luontotyyppien vähenemistä. Esimerkiksi tulvariskit ovat kasvaneet ja vedenlaatu heikentynyt, kun metsiä ja soita on ojitettu, ja niiden kyky pidättää vettä on heikentynyt”, WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula kertoo.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on asettanut Euroopan maille uudenlaisen paineen luopua nopealla aikataululla Venäjän fossiilienergiasta, jota ostamalla paitsi tuhotaan luontoa, myös rahoitetaan julmia sotatoimia. Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja maakaasun, tuotannolla ja käytöllä on merkittävä rooli ylikulutuksessa. Ilmastotiede ja ympäristöjärjestöt ovat jo vuosikausien ajan painottaneet fossiilienergian käytön alasajon välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä. ”Nyt testataan, olemmeko vieläkään valmiita irtautumaan fossiilienergiasta, vai takerrutaanko taas kerran vanhaan, ympäristölle ja ihmisille haitalliseen tapaan toimia, ja ryhdytään esimerkiksi keinotekoisesti alentamaan polttoaineen hintaa”, Nikula sanoo. Nikulan mukaan käännekohtien hetkellä muutosta voi olla vaikeaa havaita, ja sen huomaakin usein vasta jälkikäteen. Esimerkiksi tuulivoima ja sähköautot olivat vielä joitain vuosia sitten marginaalissa, mutta nyt tuulivoiman tuottaminen on edullista, ja osa autonvalmistajista on luopumassa kokonaan polttomoottoriautojen valmistamisesta. ”Ylikulutuksen purkamiseksi tarvitaan perinpohjainen muutos, joka vaatii uusien ratkaisujen lisäksi myös luopumista vanhasta, esimerkiksi ympäristölle haitallisista tuista. Suomessa meillä on korkean luottamuksen yhteiskunta, jossa vaikeita päätöksiä ylikulutuksesta luopumisesta on mahdollista tehdä. Nyt tarvitsemme luottamusta yhteiskuntamme muuttamiseen sellaiseksi, että voimme elää luonnon kanssa tasapainossa”, Nikula sanoo.

Global Footprint Network laskee maailman ylikulutuspäivät joka vuosi uudestaan tuoreimpien tietojen perusteella. Kansalliset ylikulutuspäivät Global Footprint Network laskee vain YK:n tilastotietojen perusteella ilman täydennettyjä tietoja, joten maailman ylikulutuspäivä ja kansalliset ylikulutuspäivät eivät siten ole suoraan vertailukelpoisia. Suomen kansallinen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 31.3.

Edelliset ylikulutuspäivät ovat:
-3.8.2016
-30.7.2017
-25.7.2018
-26.7.2019
-22.8.2020 *
-30.7.2021

*Vuoden 2020 kohdalla laskennan tuloksiin vaikuttivat pandemian aikaiset yhteiskunnan sulkutoimet ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana. Muiden vuosien kohdalla on oletettu tasainen luonnonvarojen kulutus vuositasolla.

Lähde: WWF Suomi
]

The post Torstaina vietetään maailman ylikulutuspäivää appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.