Tutkimus: suomalaisyrityksillä petrattavaa kyberuhkiin varautumisessa

Kovaa vauhtia kehittyvä tekoäly, alati muuttuva maailmantilanne ja hektinen arki haastavat yritysten ja kansalaisten kyberturvaa päivittäin. DNA:n omistavan Telenorin Norstatilla teettämän pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset yrityspäättäjät tunnistavat nämä haasteet, mutta kyberuhkiin varaudutaan puutteellisesti. Tutkimuksen mukaan suomalaisista yrityspäättäjistä peräti 87 % on erittäin tai melko luottavaisia organisaationsa kykyyn havaita kyberhyökkäyksiä sekä vastata niihin. Kuitenkin vain 33 %:lla yrityksistä on varautumissuunnitelma kyberhyökkäysten varalle. Puutteita löytyy myös perustason turvaratkaisuista: kyselyyn vastanneista jopa neljäsosalla ei ole palomuuria (25 %) tai virustorjuntaa (24 %) käytössään. “Tämän päivän yhteiskunta on erittäin riippuvainen erilaisista pilvipalveluista ja tietoverkoista, joiden jatkuvuus taataan varautumis- ja palautumissuunnitelmilla. Vähin, mitä yritysten tulee tehdä itsensä ja asiakkaansa suojatakseen, on huolehtia asianmukaisista palomuuriratkaisuista, haittaohjelmien torjunnasta sekä kriittisen datan säännöllisestä varmuuskopioimisesta. Näin luodaan pohja kyberresilienssin kasvattamiselle”, kertoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.

Tekoäly vauhdittaa kyberrikollisuutta, ja uusien uhkien torjuminen edellyttää tekoälyavusteista automatiikkaa hyödyntäviä kyberturvaratkaisuja. Ne etsivät jatkuvasti erilaisia anomalioita sekä epätavallisia ilmiöitä ja reagoivat mahdollisiin uhkiin ennakoivasti. Tutkimuksen perusteella vain 16 % suomalaispäättäjistä luottaa tekoälyyn verkkoturvaa vahvistavana tekijänä. Sen sijaan 32 % vastaajista arvioi tekoälyn heikentävän turvallisuutta. “Tekoälyllä on suuri rooli modernissa kyberturvassa, sillä sen avulla voidaan torjua tehokkaammin myös täysin uudenlaisia uhkia. Kyberrikollisten työkalupakki kehittyy kovaa vauhtia, joten yritysten on pysyttävä valppaina edellä pysyäkseen”, Ylihurula sanoo.

Suurimpina kyberkyvykkyyksien parantamisen hidasteina nähdään henkilökunnan tietoturva-aiheisen tietoisuuden (25 %) sekä osaamisen puute (27 %). Kiire ja huomion herpaantuminen altistavat inhimillisille virheille, joiden varaan esimerkiksi sähköpostin ja puhelimen kautta iskevät kyberrikolliset myös laskevat. “Tehokas tietoturva on kuin sipuli. Vaikka hyökkääjä pääsisi ensimmäisestä kerroksesta läpi, seuraava on jo vastassa. Koko toimitusketjun osaamisen kasvattaminen sekä huomion herpaantumisesta johtuvia uhkia ehkäisevän kiireettömän ja stressivapaan kulttuurin luominen ovat olennaisia kyberturvatekoja. Koulutus ja pelillistäminen ovat hyviä keinoja kyberturvatietoisuuden lisäämiseksi.”

Julkisella sektorilla on huoltovarmuudesta iso vastuu, mutta myös yrityksillä on merkittävä rooli yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen ja kriittisen digitaalisen infrastruktuurin turvaamisessa. Julkisen liikenteen, pankkipalveluiden, ruokakauppojen ja tietoliikenneyhteyksien on syytä pelata kaikissa tilanteissa. “Kokonaismaanpuolustuksen kannalta kybersietoisuuden on oltava kunnossa koko toimitusketjussa. Pienet yritykset voivat ajatella, etteivät ne ole kiinnostavia kohteita, mutta ne saattavat olla rikollisten tie suurempiin yrityksiin tai julkishallinnon toimijoihin. Varautuminen ja huoltovarmuus ovat kaikkien huoli, sillä digitalisoitunut yhteiskunta ei pyöri montaa päivää ilman kriittistä infraa ja palveluita”, DNA:n Kyberresilienssi liiketoiminnan turvana -tilaisuudessa puhunut Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja Tero Solante sanoo.

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiskuluttajat luottavat julkishallinnon kykyyn torjua kyberhyökkäyksiä merkittävästi muita maita enemmän, sillä epäilijöitä löytyi vastaajista vain 24 %. Ero on suuri etenkin Ruotsin (50 %) ja Norjan (43 %) tuloksiin verrattuna, Tanskan ollessa lähempänä 33 % tuloksellaan. Luottamukselle näyttäisi löytyvän myös katetta, sillä selvästi useampi julkisen sektorin päättäjistä (59 %) on huolissaan kyberhyökkäyksistä yksityiseen sektoriin (34 %) verrattuna. Varautumissuunnitelma kyberuhkien varalta löytyy jopa 61 % julkisen sektorin organisaatioista. “Nato-jäsenyyden myötä emme ole enää yksin sotilaallisessa puolustuksessa, eikä meidän tarvitse jäädä yksin kyberturvassakaan. Myös viranomaisten ja yritysten on syytä vaihtaa tietoa ja asiantuntemusta, harjoitella ja hakea oppia toisiltaan sekä jakaa parhaita käytäntöjä keskenään siltä osin kuin se on mahdollista”, Solante jatkaa.

Lähde: DNA Oyj | STT info