Väitös 12.5.2023: Johtamiskäytännöt ovat avainasemassa yritysten ja kansantalouden tuottavuudessa

Toimipaikkojen johtamiskäytännöillä ja työvoiman liikkuvuudella on merkitystä työn tuottavuudelle ja siten myös talouskasvulle. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistunut väitöskirjatutkimus käsittelee johtamiskäytäntöjen taloustiedettä, työvoiman liikkuvuutta ja työn tuottavuutta.

KTM Roope Ohlsbom tarkasteli lattiatason johtamiskäytäntöjen jakautumisen ja työvoiman liikkuvuuden seurauksia sekä vertaili johtamiskäytäntöjen vaihtelua maittain ja alueittain. Käytetty aineisto kuvaa johtamisen käytäntöjä lattiatasolla, kuten esimerkiksi tuotannon seurantaa ja raportoimista. Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytännöt ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä.  – Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytännöt ovat vain hieman heikommat kuin Yhdysvalloissa ja samaa tasoa Saksan kanssa. Johtamiskäytännöt ovat siis Suomessa kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla. Lisäksi Suomen teollisuuden toimipaikat ovat suhteellisesti vahvempia tuotannon ja toiminnan seurannassa kuin kannustimissa ja tavoitteiden asettamisessa, Ohlsbom sanoo.

Ohlsbom tutki myös, miten erot työvoiman kohdentumisessa selittävät johtamiskäytäntöjen alueellisia eroavuuksia.  – Suomessa alueelliset erot ovat varsin maltillisia ja johtuvat paljolti työvoiman kohdentumisesta. Toisin sanoen työvoiman keskittyminen parempien johtamiskäytäntöjen toimipaikkoihin on joillakin Suomen alueilla voimakkaampaa kuin toisilla.

Ohlsbom tarkasteli myös johtajien inhimillisen pääoman yhteyttä tuottavuuden ja johtamiskäytäntöjen väliseen suhteeseen. Hän havaitsi, että kymmenen prosenttia korkeampi johtamiskäytäntöpistemäärä on yhteydessä keskimäärin seitsemän prosenttia korkeampaan työn tuottavuuteen   – Johtamiskäytännöt ovat selvästi yhteydessä työn tuottavuuteen, ja toimipaikkojen johtamiskäytännöt voivat selittää jopa neljänneksen havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Tämä on yhtä suuri osuus kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja jopa suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä yritysten työntekijöihin sitoutuneella inhimillisellä pääomalla.

Johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Havainto on tärkeä, sillä yritysten inhimillistä pääomaa mitataan useimmiten koko henkilöstön koulutustasolla.  – Suomalaisella aineistolla työntekijät on mahdollista jakaa johtajiin ja ei-johtajiin. Tämä jako on merkittävä, sillä se mahdollistaa inhimillisen pääoman mittaamisen nimenomaan johtamisen kontekstissa.

Johtamiskäytäntöjen kehittäminen on olennaista erityisesti yrityksissä ja toimialoilla, joissa inhimillisen pääoman intensiteetti on jo valmiiksi korkea.  – Suomessa johtamiskäytännöt ovat keskimäärin jo valmiiksi korkealla tasolla, joten tulokset kannustavat myös esimerkiksi koulutuspanostuksiin, jotka edistäisivät inhimillisen pääoman muodostumista.

Ohlsbom selvitti myös työntekijöiden liikkuvuuden ja työn tuottavuuden välistä yhteyttä hyödyntäen suomalaisia yhdistettyjä työntekijä-työnantaja-aineistoja. Tulokset osoittavat, että työntekijöiden palkkaaminen tuottavammista toimipaikoista on yhteydessä tuottavuuden kasvuun palkkaamista seuraavana vuonna. –  Havaittu yhteys tuottavuuden ja tuottavammista toimipaikoista palkkaamisen välillä säilyy, vaikka erot palkattavien työntekijöiden ominaisuuksissa otetaan huomioon. Tulos ei siis johdu esimerkiksi siitä, että palkatut työntekijät olisivat keskimääräistä koulutetumpia tai osaavampia eikä sitä siten voida selittää muutoksilla vastaanottavien toimipaikkojen inhimillisen pääoman määrissä.

KTM Roope Ohlsbomin taloustieteen väitöskirja “Management practices, human capital, and productivity” tarkastetaan 12.5.2023 klo 12.00 Vanhasa juhlasalissa (S 212). Vastaväittäjänä professori Niku Määttänen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mika Maliranta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lähde: Jyväskylän yliopisto