Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Sanna Hietalan väitöstutkimuksessa selvitettiin kotimaisten eläintuotantotuotteiden – naudanlihan, sianlihan, broilerinlihan sekä luomumaidon – sekä yksimahaistuotannossa tyypillisimmin käytettyjen rehujen ympäristövaikutuksia. Tutkimuksen mukaan tuotekohtaisten ympäristövaikutusten täsmällinen määrittäminen auttaa suuntaamaan päästövähennystoimia oikein ja kehittämään tuotantoa ympäristökestävään suuntaan. Ruoantuotanto, ja erityisesti eläintuotanto, aiheuttaa ympäristölle huomattavaa kuormitusta. Eri ruokatuotteiden ympäristökuormitukset kuitenkin eroavat toisistaan, myös tuoteryhmien sisällä. Väitöstutkimuksen päätavoitteena oli saada käsitys suomalaisen kotieläinsektorin ympäristövaikutuksien nykytasosta ja erilaisien elinkaariarviointimenetelmien soveltuvuudesta kotieläintuotteiden ympäristökestävyyden selvittämiseen. Ilmastovaikutuksen, eli hiilijalanjäljen lisäksi tuotteille arvioitiin vaihtelevin yhdistelmin myös rehevöitymis-, happamoitumis- ja vesiniukkuusvaikutukset. Tutkimus perustui kaikissa osajulkaisuissa kattavaan tuotantoketjukohtaiseen tutkimusaineistoon.

Eri eläintuotantotuotteiden ilmastovaikutusarvioinnissa käytettiin vaihtoehtoisia ennustemalleja eri prosesseille. Esimerkiksi naudanlihan ilmastovaikutusarvioinnissa herkempien, suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvien ennustemallien käyttö oli tärkeää, kun selvitettiin nautojen ruoansulatuksen metaanipäästöjä ja kasvinviljelyn dityppioksidipäästöjä. “Rehuannoksen koostumus voitiin näillä ennustemalleilla sisällyttää tarkemmin, mikä heijastui myös ilmastovaikutustuloksiin, parantaen erotuskykyä ja päästövähennystoimien suunnittelua”, toteaa Sanna Hietala. Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin (IPCC) menetelmien ja Euroopan komission PEF-menetelmien välillä oli eroa siinä, miten ne sisällyttivät dityppioksidipäästöt laskentaan. Erityisesti Suomessa, jossa viljellään paljon eloperäisiä turvemaita, dityppioksidipäästöt tulisi huomioida kattavasti parhaan tarkkuuden saavuttamiseksi. Kuitenkin tulosten suuruus ja tärkeimmät elinkaarivaiheet pysyivät samoina molemmilla tavoilla, lähes kaikissa tapauksissa.

Eri eläintuotantotuotteiden ympäristövaikutukset numeroina:

Suomalaisen naudanlihan keskimääräinen ilmastovaikutus oli 26,1 hiilidioksidiekvivalenttikiloa (kg CO2 ekv.) per teuraskilo, kun laskennassa käytettiin suomalaisiin olosuhteisiin kehitettyjä menetelmiä. IPCC:n laskentaohjeisiin perustuvilla kasvihuonekaasuinventaarin menetelmillä naudanlihan ilmastovaikutus oli 21,9 kg CO2 ekv. per teuraskilo.

Suomalaisen broilerinlihan ilmastovaikutus PEF-menetelmällä oli 2,37 kg CO2 ekv. per teuraskilo, mukaan lukien maankäytön muutokset (LUC) 0,55 kg CO2 ekv. per teuraskilo.

Suomalaisen sianlihan ilmastovaikutus PEF-menetelmällä oli 3,6 kg CO2 ekv. per teuraskilo, mukaan lukien LUC, joka oli 0,13 kg CO2 ekv. per teuraskilo.

Luomumaidontuotantoa arvioitiin ilmastovaikutuksen osalta kuuden eri Euroopan maan valikoiduilta maitotiloilta IPCC:n menetelmillä. Arvioitujen tilojen tuottaman luomumaidon ilmastovaikutuksen keskiarvo oli 1,32 kg CO2 ekv.per energiakorjattu maitokilo (kg EKM).

Suomalaisen broilerin keskimääräinen vesiniukkuusvaikutus oli 0,54 m3 ekv. per teuraskilo, ja suomalaisen tyypillisen sianlihan osalta 0,69 m3 ekv. per teuraskilo.

Erilaiset politiikat, aloitteet ja strategiat Euroopassa ja Suomessa tähtäävät erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen. Tämän väitöskirjan kaikki osajulkaisut palvelevat myös näitä asetettuja kestävän kehityksen tavoitteita. Kestävän kehityksen tavoitteista väitöskirjan kanssa yhtenevänä painopisteenä on pyrkimys taata kestävät ruoantuotantojärjestelmät ja toteuttaa sopeutuvia maanviljelykäytäntöjä. Lisäksi opinnäytetyö tukee luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Tämän väitöskirjan tavoitteena on ollut tuottaa tietoa kestävien tuotantotapojen kehittämisen tueksi: vaikutuksia mittaamalla, päästövähennystoimia ohjaamalla ja arviointimenetelmiä kehittämällä.

Lähde: Luke

The post Väitöstutkimus: Kotimaisen eläintuotannon ympäristövaikutusten määrittäminen auttaa kehittämään tuotantoa kestävämpään suuntaan appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.