Julkisen sektorin sote-henkilöstöllä on suurimmat palkat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ja pienimmät Etelä-Savon hyvinvointialueella. Perusterveydenhuollossa Helsingin palkat ovat lähes maan pienimmät, ilmenee VATT:n tänään julkaistusta tutkimuksesta. Eri hyvinvointialueiden väliset sote-henkilöstön palkkaerot selvitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtioneuvostolle hyvinvointialueiden rahoitusmallin parantamiseksi.

Tutkimuksen kattava, noin 460 000 valtakunnallisen palkkatiedon suuruinen aineisto osoittaa eri hyvinvointialueiden sote-henkilöstön palkkojen erot: ”Kymenlaakson hyvinvointialueen palkat ovat maan keskiarvoa, josta poikkeamat ylöspäin ovat 4% ja alaspäin 2%. Kaikkiaan siis hyvinvointialueille siirtyvän sote-henkilöstön tuntipalkoissa on suurimmillaan kuuden prosentin alueelliset erot”, tiivistää VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen. ”Koska työvoimakustannukset ovat 69% sote-palveluiden yli 20 miljardin euron tuottamiskustannuksista, voi palkkaeroista aiheutua merkittäviä eroja alueiden palvelutuotannon hintaan”, kuvaa Lyytikäinen tutkimustulosten merkitystä sote-uudistukselle.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sektorien sisäisiä palkkaeroja hyvinvointialueiden välillä: ”Perusterveydenhuollon henkilöstölle maksetaan Pirkanmaata lukuun ottamatta parempaa palkkaa kaikkialla muualla maassa kuin Helsingissä. Helsinki jää noin kuuden prosentin verran jälkeen palkoissa verrattuna Itä-Uuteenmaahan ja Lappiin”, kertoo Lyytikäinen. ”Tulokset antavat osviittaa perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja viittaavat siihen, että ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ylitöillä ja paremmalla palkkauksella”, pohtii Lyytikäinen.

Erikoissairaanhoidossa tilanne on lähes päinvastainen. Palkat ovat Helsinkiä huonommat kaikkialla muualla maassa paitsi Uudenmaan hyvinvointialueilla. Sosiaalitoimen henkilöstön palkoissa on myös merkittäviä eroja: ”Vanhustenhuollossa ja muussa sosiaalihuollossa Helsinki ja Uusimaa ovat palkkakärjessä ja muun maan tuntipalkat pääosin perässä jopa neljän prosentin verran”, selostaa Lyytikäinen tutkimustuloksia sosiaalitoimen osalta. Kun tarkastellaan yksityisen sektorin palkkaeroja, käy ilmi, että Helsingissä yksityisen sektorin sote-henkilöstön palkat ovat noin 5 prosenttia muuta maata korkeammat.

Palkkaerot vaikeuttavat sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamista: ”Palkkaerojen jättäminen huomioimatta olisi ongelma alueellisen tasa-arvon kannalta. Palkkaerojen huomioiminen taas olisi ongelma kustannusten hillitsemisen kannalta.
Jos valtio korvaisi palkkaerot täysin, johtaisi se siihen, ettei hyvinvointialueilla olisi kannustinta palkkamalttiin”, summaa Lyytikäinen perusongelman. Valtioneuvostossa valmistellaan parhaillaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin parantamista.

Lähde: VATT

The post VATT:n tutkimus: Julkisen sektorin sote-henkilöstöllä suuria alueellisia palkkaeroja appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.