Vihreä siirtymä on Suomelle jopa sadan miljardin euron vientimahdollisuus

Suomalaisyritysten yhteenliittymä Climate Leadership Coalition sekä konsulttiyhtiö Boston Consulting Group (BCG) arvioivat uudessa tutkimuksessa, että vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä. Arvio perustuu laskelmiin vihreän siirtymän luomista maailmanmarkkinoista ja suomalaisyritysten vahvuuksista. Tutkimus listaa viisi kestävän kasvun aluetta, joilla Suomella on erityiset mahdollisuudet maailman johtavaksi vientimaaksi. Yhteensä tutkimus löysi jopa 28 vihreän viennin kasvumahdollisuutta Suomelle.

Tutkimuksen mukaan viisi selkeintä vihreän siirtymän mahdollista menestysaluetta Suomessa ovat dekarbonisaatioteknologia ja -palvelut, kiertotalouden akut ja vihreät metallit, biopohjaiset tuotteet ja materiaalit, vihreää vetyä hyödyntävät ratkaisut sekä nettopositiivinen asuminen. Dekarbonisaatioteknologia ja -palvelut vähentävät teollisuuden hiilidioksidipäästöjä. Tämä teollisuudenala voisi tuoda Suomelle tutkimuksen arvion mukaan kokonaisuudessaan jopa 32 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouden akut ja vihreät eli vähäpäästöisesti tuotetut metallit voisivat puolestaan tuoda Suomelle vientituloja noin 28 miljardia, biopohjaiset tuotteet ja materiaalit noin 12 miljardia, vihreää vetyä hyödyntävät ratkaisut noin 11 miljardia ja nettopositiivinen asuminen noin 11 miljardia euroa.

Vuonna 2021 Suomen tavaroiden ja palveluiden kokonaisviennin arvo oli 98 miljardia euroa. Uuden tutkimuksen arvioima 85–100 miljardin euron vihreän siirtymän vientipotentiaali sisältää noin 45 miljardia euroa täysin uutta vientiä, joka tulisi nykyisen viennin päälle, ja noin 45 miljardia euroa nykyisen viennin muutosta vihreän siirtymän mukaiseksi vienniksi. Lisäksi tutkimus löysi yllättävän monia mahdollisuuksia kestävän kasvun vientiin aloilta kuten vaihtoehtoiset ruokaproteiinit, älykkäät ratkaisut hävikin ja jätteen vähentämiseksi ja Suomen erityisosaaminen laivaliikenteen päästöjen vähentämisessä. ”Vihreä siirtymä on Suomelle päästövähennysmahdollisuus, mutta ennen kaikkea se on kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin mahdollisuus. Koko maailmassa on käynnissä teollinen vallankumous, ja markkinoita jaetaan uudestaan. Suomalaisyrityksillä on kaikki mahdollisuudet nousta uusien markkinoiden johtajiksi ja auttaa ratkaisuillaan myös muita vähentämään päästöjään”, sanoo CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.

Maailman mittakaavassa vihreän siirtymän arvioidaan vaativan tulevina vuosikymmeninä jopa 150 tuhannen miljardin euron investointeja. Siirtymän vaatimat uudet sijoitukset näkyvät Suomessa jo nyt: vuonna 2022 ilmoitettujen vihreän siirtymän investointihankkeiden kokonaisarvo Suomessa oli 15–20 miljardia euroa. Ja vaikka suuret vientiyritykset johtavat usein vientiponnisteluja, niiden vanavedessä vihreä siirtymä tuo työtä ja uutta kasvua koko suomalaiselle alihankinta- ja arvoketjulle. ”Kyse on koko Suomen asiasta. Investointeja tehdään koko Suomeen ja vihreä siirtymä tuo kasvua ja hyvinvointia niin pienille kuin isoillekin paikkakunnille ympäri Suomen”, Kaskinen jatkaa. ”Meidän vihreän vedyn tuotantolaitos Harjavallassa avaa Suomen vetytalouden. Investointi Harjavaltaan tuo yli 10 miljoonaa alueen toimijoille. Käytännössä tehdasta rakentaa Harjavallassa nakkilalainen rakennusyhtiö Ruoppaus P. Suominen Oy ja aluetyöt teki harjavaltalainen Maanrakennus J. Kärkkäinen Oy. Valmistuvan vihreän vedyn laitoksen asiakaskuntaa löytyy paikallisesta teollisuudesta”, sanoo P2X Solutions -yrityksen toimitusjohtaja Herkko Plit. Vientituloihin päästään, jos Suomen valtio ja yritykset yhdessä panostavat näiden alojen kehitykseen.

Tutkimukseen haastatellut yritykset ehdottavat hallitukselle useita toimia menestyksen saavuttamiseksi. Lupaprosesseja tulisi nopeuttaa, byrokratiaa vähentää, ja yritysten toimintaan liittyvän sääntelyn ja verotuksen tulee säilyä ennakoitavana ja kannustaa sijoituksiin. Julkisten hankintojen, tukien ja kannustimien tulisi kiihdyttää kotimaista kestävän kasvun mukaista kysyntää ja luoda sitä kautta suomalaisille ratkaisuntarjoajille ponnahduslauta kansainvälisille markkinoille. Osaajia tulisi kouluttaa ja houkutella Suomeen nykyistä enemmän, ja tutkimusta ja tuotekehitystä on lisättävä ja ohjattava kestäviin teknologioihin. Esimerkiksi teollisuuden sähköistymistä on tuettava, jotta uudet hiilidioksidipäästöjä vähentävät ratkaisut saadaan nopeammin laajaan käyttöön, ja toisaalta akkuteollisuuden kiertotaloutta on vahvistettava, jotta Suomeen syntyy maailman ensimmäinen kiertotalouteen perustuva akkuekosysteemi.

Lähde: Miltton